perjantai 14. elokuuta 2015

Tapa, jota itse en voi ymmärtää

Olen koko illan taas ihmetellyt ihmisten kulutustottumuksia. Olen liittyneenä moneen osto- ja myyntirinkiin Facebookissa, ja selailin tänään ilmoituksia läpi.

Silmäni pysähtyivät siihen, että kaverini oli laittanut ilmoituksen sohvastaan jonka antaa kahvipakettia vastaan pois. Sohva oli käyttökelpoinen ja siisti, joten mielestäni sitä voisi käyttää edelleen. Ehdoton plussa siis on toki, että tavaroita kierrättää. Sohvasta olisi mielestäni saanut myös hieman rahaa. Eniten kuitenkin hämmästyin kun pääsin seuraavaan ilmoitukseen, jossa samainen ystäväni oli ostamassa Ikeasta ostettua käytettyä sohvaa 180 eurolla. Hei oikeasti, mikä järki on opiskelijan luopua sohvastaan kahvipakettia vastaan ja ostaa kalliila hinnalla uusi, vain siksi että vanha kyllästyttää ja haluaa muutosta olohuoneen järjestykseen?!

Tajusin myös kuinka yleistä tämä on, kun jatkoin kommenttien lukemista. Tämän 180 euron sohvan myyjä sanoi pitävänsä sohvasta, mutta myy koska vaihtoi olohuoneen järjestystä ja kaipaa sittenkin huoneeseen kulmasohvaa/divaanisohvaa. Oikeasti, onko tässä touhussa jotain järkeä?

Minun korvaani tämä kuulostaa todella "oudolle puuhalle" jota itse en ymmärrä. Ymmärrän, että kotia haluaa laittaa ja joskus saattaa kyllästyä samoihin huonekaluihin yms. Huoneeseen saa kuitenkin todella paljon uutta ilmettä pienemmälläkin, vaihtamalla pelkästään huonekalujen järjestystä tai ostamalla jotain pientä uutta väriä kotiin. Ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä lähteä noin radikaaleihin ratkaisuihin, ainakaan kukkarolle se ei ole taloudellisesti kovin ihanteellista.

Olenkohan ainoa ihminen joka ajattelee tätä järkevästi ja taloudellisesti? Tuntuu, että lähipiirini vetää tunteella ja vain siksi, että koska he tahtovat jotain. Asioita ei siis mietitä laisinkaan pidemmälle, vaan tähän hetkeen. Toisaalta arvosta hetkessä elämistä, mutta toisaalta tälläisiä hankintoja tulisi harkita ja miettiä pidemmälle ajanjaksolle. Itse ainakin pyrin ostamaan laadukasta tavaraa pitkällä käyttöiällä, enkä pyörittää jotain tappiolla olevaa vaihtorumbaa.

Olen tyytyväinen, että en halua vaihtaa verhoja joka sesonki sekä viisi kertaa niiden välissä. Pidän siististä ja kauniista kodista, mutta minulla ei ole halua uusia sitä koko ajan vaan ylläpitää vanhaa. Kun siis ostan kerralla yhden/pari itseäni miellyttävää asiaa, tulen myös ne pitämään todella kauan. Aina plussaa, jos saan ostettua nämä halvemmalla kuin niiden arvo todellisuudessa on. En siis myy kalliisti ostettua tavaraa pilkkahintaan pois, vaan teen oikeastaan toisin päin. Mieluusti ostan halvalla hyvää tavaraa, ja jos joskus tulee tarve myydä niin tahdon tehdä pientä voittoa. Mutta esimerkkinä voisin sanoa, että minun keittiössä on roikkunut nyt samat verhot ainakin 6 vuotta. Astioita en ole ostanut viimiseen 6 vuoteen, koska en ole tarvinnut. Talossamme on kaksi taulua, koska enempää en kaipaa. Rakastan minimalismia; mitä vähemmän turhaa tavaraa - sen parempi! Tykkään näistä kaikista hankkimistani asioista silti edelleen, ja näen etten ole jäänyt mistään paitsi vaikkei minulla ole joka vuodella omia jouluverhoja tai isoa kasaa tietyn sarjan astioita.

Vaikka kodin päivittäminen on mukavaa, niin tuollaiseen saa huomaamatta menemään todella monta ylimääräistä euroa vuodessa. Ja mitä se sitten tekee kymmenessä vuodessa? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Pidetäänhän blogin kommenttien sisältö asiallisena. Kiitos.