Opiskelijabudjetti

Piti herätä aikaisin, kun talonmies tulee vaihtamaan asuntoomme wc-istuimen. Käytetään siis aika hyödyksi, ja kirjoitetaan suunnittelemani opiskelijabudjetti. Tulen seuraamaan budjetissa pysymistäni kuukausittain täällä blogissa.

Aion ensin budjetoida yhden lukukauden, ja katsoa myöhemmin sitten enemmän mikä on meno. Eli budjetti koskee nyt aikaa syyskuu 2015-toukokuu 2016.

Meinasin ensin tehdä teille kauniin taulukon Excelin avulla, mutta en saanut mitenkään selkeästi lisättyä taulukkoa tänne. Taulukko oli aivan liian iso, joten teksti oli jo aika pientä tihrustettavaa. Yritetään siis "kirjoittaa käsin".

En ole tarkemmin huomioinut budjetissani asuntomenojani, koska vuokralaisten maksamat vuokrat kattavat tällä hetkellä kaikki kulut. Käytännössä toinen lainani lyhenee 240€/kk sisältäen korot, sekä toinen laina on koroilla johon tällä korkotasolla menee n. 40€/kk. Näin ollen lainakuluihin menee 280€/kk. Yhtiövastikkeet vesimaksuineen ovat yhteensä 328€. Kuluja on yhteensä siis 280€ + 328€ = 608€. Vuokraa tulee kuukaudessa yhteensä 345€ + 494€ = 839€. Pääomatuloista jää siis kulujen jälkeen vielä 839€ - 608€ = 231€. Pääomatulosta joutuu kuitenkin maksamaan veroa 30%, josta saa vähentää kulut. Näin ollen pääomatuloista 839€ saa vähentää yhtiövastikkeen sekä vesimaksun 328€. 839€ - 328€ = 511€. Tästä määrästä saa vähentää vielä asunnon vuokraamiseen liittyvät kulut sekä korot. En ottanut näitä huomioon laskuissani, joten tämä jäljelle jäävä verotus summa on maksimi ja tulee olemaan tästä vähemmän. Vuoden aikana joudun maksamaan pääomatulo veroa 12kk * 511€ = 6132€ * 0,30 = 1839,6€. Yhdelle kuukaudelle verota tulee maksettavaksi 511€ * 0,30 = 153,3€. Oikeasti kuukaudessa minulle jää vuokrista ylimääräistä siis 231€ - 153,3€ = 77,7€ koska pitää ottaa huomioon että verot pitävät maksaa. Tilanne on nyt melko ihanne, että omaa rahaa ei tarvitse väliin laittaa vaan vuokra hoitaa kulujen kattamisen kunhan asunnot ovat vain vuokrattuja. En siis tule sen vuoksi huomioimaan näitä omassa budjetissani, koska pyrin pitämään asuntojen talouden omana taloutenaan enkä halua sekoittaa niiden rahoja omiin rahoihini. Pyrin myös tuon ylijäävän 77,7€/kk saamaan säästöön tulevaisuuden kuluja varten.

Olen eritellyt budjettiini seuraavat kategoriat. Perässä on myös summa joka on tavoitteena maksimissaan laittaa kyseiseen kategoriaan.

RUOKA 160€ - Tätä hieman mietin, että tulenkohan pärjäämään? Käytännössä viime kuukausina tuntuu, että on mennyt todella paljon ruokaan rahaa. Mutta toisaalta se olisi 40€/viikko. Uskon kuitenkin, että toiset pyrkivät selviämään vieläkin pienemmällä ruokabudjetilla. Tulen varmasti ensimmäisten kuukausien aikana huomaamaan, tuleeko tämä riittämään vai ei. Tahdon kuitenkin elää terveellisellä ruokavaliolla (paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä hyviä proteiinin lähteitä kuten kala ja kana) enkä kituuttaa makaroni ruokavaliolla. Olen suunnitellut, että ostan paljon alennuksesta tuotteita sekä suosin Lidliä joidenkin tuotteiden osalta, se on sopivasti koulumatkallani vaikka omalla paikkakunnallani ks. kauppaa ei olekkaan. Pyrin myös valmistamaan ruokia isomman erän aina esim. pakkaseen.

BENSA 250€ - Tämä tulee olemaan opiskeluaikana kallein kategoria elämässäni. Bensaan tulee menemään aivan järkyttävät määrät rahaa, sillä se on todella kallista. Minulle tulee koulumatkaa 40km/suunta, joten se tekisi viikossa vähintään 400km. Kun ottaa huomioon kuitenkin muutkin ajoni, niin uskon todellisen summan olevan lähempänä 500km/viikko. Siinä tulee olemaan autokin jo kovalla käytöllä. Autoni kuluttaa noin 7litraa/100km. Bensan litrahinta taitaa olla nyt joku 1,60€/litra (en ole tarkkaan seurannut) joten se tekisi sadalle kilometrille 1,60€ * 7l = 11,20€. Pelkkiin koulumatkojen bensoihin menisi siis 45€/viikko. Aika hurjalta tuntuu, mutta näillä on mentävä. Mietin kauan, että myynkö auton kokonaan pois ja alkaisin kulkemaan bussilla. Päädyin kuitenkin autolliseen elämään, koska "täällä maalla" on todella raskasta yrittää elää ilman autoa. Käytännössä linja-auto asema on 3,5km päässä kotoani. Jaksaisinko tosiaan ympäri vuoden polkea ensin aamuisin asemalle odottamaan bussia, ja edessä olisi vielä pitkä koulupäivä. Hyvällä tuurilla saisin jo menomatkalla jonkun sadekuuron niskaani ja saisi olla v*ttuuntuneena märkänä koulussa aamusta alken. No way! Tiedän, että se menisi siihen että myöhästyisin bussista tai huonoina päivinä en jaksaisi lähteä laisinkaan kouluun. Nyt on siis ehdottomasti oltava koulunkäynnin kanssa tosissaan ja myös käytävä siellä kiltisti. Minulle tulisi olemaan myös hankalaa bussiaikataulujen katsominen, se ärsyttäisi jos pääsisi koulusta jo esim. pari tuntia ennen kuin bussi lähtee. Odotteleminen on kamalaa, sillä siinä parin tunnin aikana olisin ajanut kotiin jo noin 4 kertaa. Kiireisenä opiskelijana aika on itselleni myös hyvin tärkeä käsite, minulla ei käytännössä ole aikaa odotella monia tunteja viikossa bussia ja sitä, että pääsen kotiin. Aika tulee olemaan opintojen ja työn yhdistämisen vuoksi muutenkin kortilla, sekä vapaa-aikakin tulee hoitaa kuntoon. Ilman autoa joutuisin luopumaan suuresta osasta vapaa-ajan harrastuksiani. En pääsisi esimerkiksi tallille millään tapaa tai tapaamaan kavereita. Elämä olisi aika yksinäistä ja hengaisin vain kotona. Siksi ajattelin, että tämä auto on oikeastaan tärkeä ja sen rahan arvoinen investointi nykyisessä elämässäni. Toivon, että auto tulee kestämään opintojen ajan käyttöäni ja on hyvä ostos. Ainakin se kuluttaa vähemmän kuin entinen ja on ollut mukava ajaakin.

ASUMINEN 100€ - Asumme mieheni omistamassa talossa. En maksa hänelle vuokraa, mutta asumiskulut maksetaan puoliksi. Uskoisin tämän pyörivän noin 100€ paikkeilla/kuukausi. Kattaen siis vesi- ja sähkömaksut yms. 

KÄYTTÖTAVARA 20€ - Tätä mietin pitkään, että minkä verran menee rahaa. Toisaalta tämä on sellainen, että yleensä kaikki loppuu kerralla, mutta toisaalta nämä myös kestävät eikä tarvitse olla koko ajan ostamassa. Budjetoin käyttötavaraa varten siis 20€/kk. Käyttötavara kattaa minun mielessäni siis kaikki käyttöön tulevan TAVARAN. Eli esim. siivoustarvikkeet, vessapaperi, tiskiharjat, omat hygieniatuotteet, meikit yms.

LEMMIKIT 60€ - Eli tämä summa on varattu koiran sekä kissojen tarvikkeisiin ja ruokailuun. Tuntuu, että kissat ainakin syövät aivan järkyttävästi kuukauden aikana. Koiran kulut ovat oikeastaan jopa pienemmät (ottaen huomioon, että koira painaa lähemmäs 40kg ja kissojen yhteispaino on alle 10kg), sillä iso ruokasäkki kestää todella pitkän ajan. Kissojen ruokaa taas saa olla koko ajan ostamassa, ja ovat vielä niin nirsoja että kaikki ruuat eivät käy. Kissojen kulut menevät pääasiassa kuivaruokaan, märkäruokaan, kissanhiekkaan sekä matolääkkeisiin. Koiran kulut menevät kuivaruokaan, matolääkkeisiin sekä nivelravinnelisään. Uusia tarvikkeita tarvitsee ostaa todella vähän tai jos joku menee rikki.

PUHELIN 25€ - Puhelinlasku kuukausittain on n. 20-25€. Olen miettinyt löytyisikö halvempi vaihtoehto jostain, mutta toisaalta tuo kattaa kaiken minkä tarvitsen.

KUNTOSALI 20€ - Ostan usein kuntosalille 10-kortin jonka hinta on 46€. Käyn usein kerran viikossa (vähintään) joten tämä systeemi tekee hintaa kortille 10 viikon aikana noin 20€/kk. Tässä tulen tulevaisuudessa hieman säästämään, koska nyt kun olen käynyt tallilla en ole kerennyt samassa mittakaavassa käymään salilla sekä sain kuntoseteleitä joita voi käyttää kuntosalikortin maksamiseen.

VAATTEET 25€ - Tämän budjetoin ihan täysin haasteeni mukaan, jonka vuoksi saan ensivuoden aikana käyttää vaatteisiin maksimissaan 300€. Tämä tekisi siis keskimäärin 25€/kk, jotta pysyn tavoitteessani.

MUUT 80€ - En ole ihan varma, mittä tarkoitan tällä osiolla. Tiedän kuitenkin, että usein tulee kuluja joita ei ole osannut odottaa/eivät liity mihinkään ylläolevista. Sellaisia ehkä jopa turhiksi kuluiksi lueteltavia tai muuten vain ylimääräisiä. Ne menevät tähän kategoriaan. Toivon, että tämä on kategoria jossa pystyn saamaan aikaiseksi säästöä. Tämä on sellainen ns. "hätävara", jota kuitenkin toivon ettei tarvitse ottaa käyttöön.

Sitten olisi vielä sellainen kiva, kuin vakuutukset sekä autovero. Tätä oli hankala laskea sillä osasta vakuutuksitani tulee lasku kerran vuodessa, kun taas esim. autovakuutus tulee neljässä erässä. On siis hankala budjetoida aluetta, jossa laskuja tulee epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta kuitenkin niin että toisina kuukausina tähän ei budjetoisi mitään ja toisina kuukausina tähän menisi iso osa budjetista. Niinpä päätin maksaa joka kuukausi toiselle tililleni rahaa, jolla saan katettua vakuutusmaksut/autoveron kun niitä alkaa ilmestyä.

Autovakuutukseni on vuodessa 675,16€ sekä osakasko siihen 76,38€. Minulla on myös sairakulu- sekä tapaturmavakuutus vuodessa 49,93€. Autoveron laskin korotetun summan mukaan (päättäjät ovat päättäneet nostaa sitä alkuvuodesta) joka olisi vuodessa noin 192€. Summan tarkkuudesta ei ole ihan tarkkaa tietoa, sillä laskin sen netissä arvioivan laskurin avulla jonka tiedot eivät täsmää 100%:sti.

Tämä tarkoittaa siis kuukausibudjetissani seuraavaa rahamäärää;

AUTOVAKUUTUS 63€ - Tämän siirrän joka kuukausi talteen tulevia autovakuutusmaksuja varten. Tämä sisältää jo osakaskon.

AUTOVERO 16€ - Tämä summa menee joka kuukausi talteen tulevia autoveroja varten. Toivon, että olen laskenut summan yläkanttiin ja siihen menisi budjetoitua vähemmän.

MUUT VAKUUTUKSET 5€ - Käytännössä siis muihin vakuutuksin lukeutuu vain minun sairaskulu- sekä tapaturmavakuutus. Se on se 50€ vuodessa, joten siihen säästettävä summa ei ole iso.

YHTEENSÄ 824€

824€ on siis käytännössä summa, jolla minun tulisi pärjätä kuukaudessa. Kaikki raha joka jää vajaaksi budjetista on vain plussaa ja on tarkoitus laittaa säästöön/vararahastoon tulevaa varten. Uskon, että ensimmäiset kuukaudet tulevat tekemään tiukkaa sillä minulla on neljä erää maksettavana Kelalle vielä 330€/erä. Kun näistä eristä olen selvinnyt, alkaa taloudellinen tilanne toivottavasti helpottamaan. En ole budjetoinut tätä summaa kuukauden opiskelibudjettiin, sillä pahoin pelkään, että osan näistä joudun maksamaan säästötililtäni, koska opintojen aikaiset kuukauden tulot eivät ole niin suuret, että riittäisivät tuohon. 

En osaa vielä varmaksi sanoa, miten paljon opintojen aikana tienaan kuukausittain. Pyrin tekemään n. 2-3 vuoroa viikossa, sillä koulu menee etusijalle. Tulevaisuuden taloudellinen pärjääminen on siis vielä hieman sumeaa, en usko että sitä pystyy kunnolla näkemään ennen kuin olen opiskelijaelämää viettänyt pari/kolme kuukautta. Sen varmasti siis tulee näkemään aikanaan, miten rahat riittää.

Vaikka alkuopintojen talous tulee olemaan piukilla, saan helpotusta maaliskuussa jos haluan. Tällöin saan myytyä toisen asuntoni pois, jos silloin vielä haluan. Tämä vapauttaa omaa pääomaa mukavasti omaan käyttöön opintojen aikana. Lisäksi tuloni tippuvat sen verran, että pystyn hakemaan opintotukea. Mitä en siis pysty hakemaan tällä hetkellä, koska tuloni ovat liian korkeat. Tulen elämään täysin syksyn- ja talven omien tienaamieni rahojen varassa ilman valtion tukia. 

Tulen seuraamaan kuukausibudjettini onnistumista kuukausittain, sekä tulen tekemään vielä erillisiä viikkokulutus raportteja.


Säästäväisin mielin syksyyn! :)

Tapa, jota itse en voi ymmärtää

Olen koko illan taas ihmetellyt ihmisten kulutustottumuksia. Olen liittyneenä moneen osto- ja myyntirinkiin Facebookissa, ja selailin tänään ilmoituksia läpi.

Silmäni pysähtyivät siihen, että kaverini oli laittanut ilmoituksen sohvastaan jonka antaa kahvipakettia vastaan pois. Sohva oli käyttökelpoinen ja siisti, joten mielestäni sitä voisi käyttää edelleen. Ehdoton plussa siis on toki, että tavaroita kierrättää. Sohvasta olisi mielestäni saanut myös hieman rahaa. Eniten kuitenkin hämmästyin kun pääsin seuraavaan ilmoitukseen, jossa samainen ystäväni oli ostamassa Ikeasta ostettua käytettyä sohvaa 180 eurolla. Hei oikeasti, mikä järki on opiskelijan luopua sohvastaan kahvipakettia vastaan ja ostaa kalliila hinnalla uusi, vain siksi että vanha kyllästyttää ja haluaa muutosta olohuoneen järjestykseen?!

Tajusin myös kuinka yleistä tämä on, kun jatkoin kommenttien lukemista. Tämän 180 euron sohvan myyjä sanoi pitävänsä sohvasta, mutta myy koska vaihtoi olohuoneen järjestystä ja kaipaa sittenkin huoneeseen kulmasohvaa/divaanisohvaa. Oikeasti, onko tässä touhussa jotain järkeä?

Minun korvaani tämä kuulostaa todella "oudolle puuhalle" jota itse en ymmärrä. Ymmärrän, että kotia haluaa laittaa ja joskus saattaa kyllästyä samoihin huonekaluihin yms. Huoneeseen saa kuitenkin todella paljon uutta ilmettä pienemmälläkin, vaihtamalla pelkästään huonekalujen järjestystä tai ostamalla jotain pientä uutta väriä kotiin. Ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä lähteä noin radikaaleihin ratkaisuihin, ainakaan kukkarolle se ei ole taloudellisesti kovin ihanteellista.

Olenkohan ainoa ihminen joka ajattelee tätä järkevästi ja taloudellisesti? Tuntuu, että lähipiirini vetää tunteella ja vain siksi, että koska he tahtovat jotain. Asioita ei siis mietitä laisinkaan pidemmälle, vaan tähän hetkeen. Toisaalta arvosta hetkessä elämistä, mutta toisaalta tälläisiä hankintoja tulisi harkita ja miettiä pidemmälle ajanjaksolle. Itse ainakin pyrin ostamaan laadukasta tavaraa pitkällä käyttöiällä, enkä pyörittää jotain tappiolla olevaa vaihtorumbaa.

Olen tyytyväinen, että en halua vaihtaa verhoja joka sesonki sekä viisi kertaa niiden välissä. Pidän siististä ja kauniista kodista, mutta minulla ei ole halua uusia sitä koko ajan vaan ylläpitää vanhaa. Kun siis ostan kerralla yhden/pari itseäni miellyttävää asiaa, tulen myös ne pitämään todella kauan. Aina plussaa, jos saan ostettua nämä halvemmalla kuin niiden arvo todellisuudessa on. En siis myy kalliisti ostettua tavaraa pilkkahintaan pois, vaan teen oikeastaan toisin päin. Mieluusti ostan halvalla hyvää tavaraa, ja jos joskus tulee tarve myydä niin tahdon tehdä pientä voittoa. Mutta esimerkkinä voisin sanoa, että minun keittiössä on roikkunut nyt samat verhot ainakin 6 vuotta. Astioita en ole ostanut viimiseen 6 vuoteen, koska en ole tarvinnut. Talossamme on kaksi taulua, koska enempää en kaipaa. Rakastan minimalismia; mitä vähemmän turhaa tavaraa - sen parempi! Tykkään näistä kaikista hankkimistani asioista silti edelleen, ja näen etten ole jäänyt mistään paitsi vaikkei minulla ole joka vuodella omia jouluverhoja tai isoa kasaa tietyn sarjan astioita.

Vaikka kodin päivittäminen on mukavaa, niin tuollaiseen saa huomaamatta menemään todella monta ylimääräistä euroa vuodessa. Ja mitä se sitten tekee kymmenessä vuodessa? 

Asunnosta luopuminen

Aloin tänään tekemään opiskelijabudjettia itselleni, ja samoin meinasin laittaa sen näkyville tänne blogiin. Aion tämän postauksen tehdä loppuun kyllä, ja pääsette seuraamaan kuukausittain budjettini onnistumista. Nyt kuitenkin päädyin eri aiheeseen budjettia laatiessani.

Tämä on tänään ollut tälläinen funtsailupäivä, eli olen miettinyt asioita tänään hieman eri kantilta. Olen miettinyt tulevaisuudessa taloudellista pärjäämistäni kun opinnot alkavat. Budjetin tekeminen avasi silmiäni sen verran, että tajusin ettei tämä voi jatkua näin. Lukujen laittaminen taulukkoon realisoi sen, että minulla tulee olemaan opintojen aikana todella tiukkaa. Nyt on siis tehtävä päätöksiä, ja oikeanlaisia sellaisia.

En ole osannut vielä oikein tajuta sitä, että todellisuudessa menen opiskelemaan. Kun sain shokeeraavan tiedon opiskelijapaikan vastaanottamisesta (en todellakaan kuvitellut pääseväni opiskelemaan..) olen vain yrittänyt saada järjestykseen työkuvioitani, ja olen jättänyt taloudellisten asioiden miettimisen pienemmälle. Olen olettanut, että kyllä ne kulkee siinä perässä, mutta eihän se niin mene. Kyllä minun itse tarvitsee laittaa asiani kuntoon, jotta opinnot sujuvat mahdollisimman mutkattomasti.

Minun huono puoleni on myös, että en osaa päättää mitä haluan, vaan mielipiteeni vaihtuvat päivittäin. En aina myöskään oikein tiedä, mikä olisi järkevin päätös ja mikä ei. Olen tässä kuitenkin pikku hiljaa kypsytellyt ajatusta, että miten tässä toimisi. Budjettia tehtäessä sain silmäni auki täysin, että mikä tulevaisuudessa on järkevää ja mikä ei.

Tavoitteeni opinnot aloittaessa on, että koulu tulee ehdottomasti etusijalla elämässäni. Tämä tarkoittaa sitä, että töitä ei aleta tekemään koulun ohella hullun tavalla. Aikaisemmin ammattitutkintoa suorittaessani tein 4-5 vuoroa viikossa koulun ohella töitä; en tietenkään saanut keskityttyä kouluun niin paljon kuin olisi tarvinnut. Nyt en aio vetää työn tekoa överiksi, vaan opinnot suoritetaan kunnialla alusta loppuun. Onhan se fakta, että töitä on silti tehtävä joitakin vuoroja viikossa, jotta pärjää taloudellisesti.

Tällä hetkellä pääomatuloni sekä ansiotuloni ovat vuodessa niin korkeat, että en voi nostaa opintotukea ainakaan tällä hetkellä. Opiskelubudjettia rakentaessani huomasin sen ristiriidan tulevassa, että jos tarkoitukseni on tehdä melko vähän töitä opintojen ohella, en voi millään ylläpitää molempia sijoitusasuntojani sillä silloin joutuisin tekemään todella paljon kuukaudessa töitä jotta selviäisin menoistani ilman opintotukea. Liiallinen työnteko taas vie minut syvemmälle ahdingossani; opinnot kärsivät. Toisin sanoen tuloni ovat liian isot; mutta sitä rahamäärää ei näy missään koska ne ovat kiinni asunnoissa. Nyt on aika realisoida.

Olen tätä päätöstä lykännyt nyt pari kuukautta, ja toisinaan olen ajatellut että pidän molemmat asunnot. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että uusin tulokas - joulukuussa ostettu yksiö saa mennä myyntiin. Kuvittelin jo hetken, että saan pidettyä molemmat asunnot opintojen aikana. Mutta tajusin, että talous menee liian tiukille ja tulisin stressaamaan asiasta aivan liikaa. Toisaalta en edes halua pitää asuntoa, koska sen vuokraaminen on ollut hieman hankalaa asunnon kunnon ja sijainnin vuoksi. Koen, että tämä ei olekaan niin hyvä sijoituskohde kuin kuvittelin tai muut voisivat olettaa. Sain kuitenkin ostettua asunnon halvalla, ja nyt saan hieman voittoa sen myydessäni. Kävin myös pankissa jo viikko sitten sopimassa, että toinen laina menee koroille ja lähtee normaalisti lyhenemään taas kolmen vuoden päästä kun opinnot ovat loppusuoralla. Tämä päätös ei oikeastaan haittaa yhtään, sillä saan tehdä myös tähän lainaan lyhennyksiä nyt joka kuukausi - jos vain siltä tuntuu. Plussaa on myös ehdottomasti se, että minulla on tälle myytävälle yksiölle jo ostaja tiedossa. Ei tarvitse siis laittaa rahaa välittäjään tms. Ostaja pystyy kylläkin ostamaan asunnon vasta maaliskuun aikana. Siihen asti on pärjättävä ilman opintotukea säästöillä ja työnteolla. Mutta kun asunto on myyty, ei minun tarvitse maksaa mitään lainaa ennen kuin vuonna 2018 ellen halua. Päätavoite on kuitenkin se, että saan ensimmäisen asuntoni lainan maksuun tässä parin vuoden sisällä.

Minua ei oikeastaan harmita päätös, vaan se tuntuu tähän tilanteeseen inhimilliseltä ja järkevältä päätöseltä. Itseään ei kannata rahallisesti vetää ihan loppuun asti, vaan keskittyä olennaiseen. Opinnot ja hyvä ammatti on kuitenkin tärkein sijoitus elämässä mielestäni. Pystyn sitten myöhemmin talouden vakiintuessa tekemään uusia erilaisia sijoituspäätöksiä. En ole valmis koko opintoaikaa miettimään raha-asioita ja venyttämään penniä jokaisessa asiassa. Tiedän, että talouteni ilman tätä päätöstä olisi aivan liian tiukilla. Tätä valintaa perustelin myös sillä, että stressaisin asiaa koko opintojen ajan jolloin tämä vahingoittaisi omaa energiatasoani joka taas vaikeuttaisi opinnoista suoriutumista. Vaikka voisi ajatella, että vuokralainen maksaa lainaani pois niin aina on mahdollisuus yllättäviin kuluihin ja menoihin. Varsinkin kun asuntoon tarvitsisi tehdä remonttia, jotta voisi kuvitella löytävänsä pitkäaikaisen vuokralaisen joka viihtyy. Kyllä iso taakka putoaa harteilta kun saan tämän myytyä, ei tarvitse stressata ja murehtia kuinka saan pidettyä kaikki narut käsissä. On paljon vapaampi ja kevyempi fiilis opiskella ja keskittyä tulevaan, kun ei ole liian raskas taakka niskasssa.

Tosiaan asunnosta on sovittu kaupat maaliskuussa. Saan asunnosta 30 000€ ja itse maksoin 27 000€. En siis jää tappiolle, mutta ei voittoakaan tule suuresti. Joudun myyntivoitosta maksamaan 30% veroa, sekä ostaessani asunnon jouduin maksamaan varainsiirtoveron, kaupantekokulut puoliksi myyjän kanssa sekä lainannosto kulut. Pitää myös muistaa, että olen vuoden verran saanut tästä pääomatuloa itselleni ihan hyvällä tuottoprosentilla. Asunto olisi ollut muuten suht hyvä sijoitus, mutta nämä opinnot nyt sekoittivat koko pakan uudelleen. Jos minusta ei tulisi päätoimista opiskelijaa niin pitäisin asunnon luultavasti ja remontoisin kuntoon.

Toiset ovat ihmetelleet, että miksi myyn juuri tämän asunnon. Minulla taitaa olla ensimmäiseen asuntooni isompi tunneside. Tämän ensimmäisen asunnon ostin aikanaan itselleni kodiksi, mutta myöhemmin laitoin vuokralle kun muutin mieheni kanssa yhteen. Puollan myös myyntipäätöksen järkevyyttä sillä, että asuntoon pitäisi tulevina vuosina remontoida kylpyhuone ja keittiö koska ne ovat todella vanhoja (ja rumia). Tähän taas saa menemään rahaa varmasti lähemmäs 10 000€, eikä minulla sellaista rahamäärää tule olemaan opintojen aikana. Vaikka asunto siis tuottaa nyt suht hyvällä prosentilla, vaikuttaisi tuottoon summa joka remontteihin menisi. On siis järkevämpää myydä asunto nyt pienellä voitolla, kun investoida remontteihin suuria summia rahaa. En usko, että asunnon arvo kohoaa saman summan verran tulevaisuudessa. Jäisin siis hieman miinukselle, ellen olisi valmis sitoutumaan asuntoon vielä vuosiksi tulevaisuudessa. Asunto sijaitsee myös hieman huonolla alueella tuohon parempaan asuntooni nähden. Vaikka tämä on lähempänä keskustaa, sijaitsee tämä oikeastaan huonomaineisimmalla alueella tältä paikkakunnalta. Siksi minun on aina ollut helpompi löytää tuohon toiseen vuokralainen kuin tähän. Yleensä näitä kohtuu kuntoisia ja kohtuu hintaisia asuntoja kyselevät vuokralle tietyntyyliset ihmistyypit (anteeksi yleistäminen - näin se vain on), joilla ei taas ole sitä parhainta mainetta vuokralaisena. Tämä on vuokranantajan näkökulmasta hieman ristiriitaista. Lisäksi vaikka yksiöitä suositaan edullisten kustannusten vuoksi - uskon, että ratkaisu on monelle tilapäinen ja pitkäaikaista vuokralaista ei näin ollen löydy. Ensimmäisessä asunnossani on tällä hetkellä todella hyvä vuokralainen, että sitä olisi kohtuuttoman järjetöntä myydä. Vaikka laskennallisesti toiset saattaisivat olla toista mieltä, itse ajattelen jopa nyt vähän tunteella vaikka näissä hommissa ei saisi. Uskon kuitenkin, että intuitioni ohjaa oikeaan ratkaisuun. Minulla saattaa tulevaisuudessa olla myös omaa tarvetta ks. asunnolle, jos esim. yritämme myydä taloamme ja tarvitsemme sijaisasuntoa siksi aikaa että löydämme uuden talon. Uskon, että tällä asunnolla jonka aion pitää on muutenkin paremmat tulevaisuuden näkymät. Remontteja siihen on tulossa enemmän kuin tähän jonka aion myydä, mutta uskon myös arvon hieman nousevan koska asunnot ovat hyvällä paikalla ja hyvässä kunnossa. Putkiremontti niihin tosiaan toteutetaan arvioidusti 2020.

Suunnitelmani on, että kun tämän asunnon saan myytyä maaliskuussa niin lyhennän pankkitilille pamahtavalla summalla toista lainaani. Tämän jälkeen minulla olisi asuntolainaa jäljellä enää hieman päälle 10 000€ ja laina on edelleen koroilla vuoteen 2018 asti, että saan sitä lyhennellä oman fiiliksen mukaan. Tavoitteena on kuitenkin, että ennen vuotta 2018 asuntolaina on maksettu kokonaan pois ja uskon siinä onnistuvanikin. Nyt tarvitsisi vain saada pidettyä molempia asuntoja pystyssä vielä 7-8kk. Onneksi toiseen asuntoon tulee nyt elokuun aikana uusi vuokralainen, ja toivottavasti viihtyy ainakin maaliskuuhun asti. Tulevalle ostajalle toki parempi, jos jatkaa vuokralaisena vielä pidempään. Toivon vaan, etten itse joudu enää etsimään uutta vuokralaista sinä aikana kun asunto on minulla.

Joten summarum, summarum. Kun myyn asunnon, saan hyvin realisoitua rahaa jolla saan maksettua toista lainaani pois. Pääomatuloni myös näin ollen tippuu, ja saan ensivuonna nostettua opintotukea ja pystyn keskittymään täysillä opintoihin. Olen budjetoinut, että pärjään opiskeluaikana n. 800-900€ kuukaudessa. Tähän tarvitsisi tehdä iso määrä töitä, jos opintotukea ei saa lainkaan. Kun opintotukea saa nostaa, voin laittaa työtunnit inhimillisemmälle tasolle. Lisäksi kun saan toivottavasti toisen asuntolainan maksettua mahdollisimman pian kokonaan pois (parin vuoden sisällä), alan saamaan vuokratuottoa jolloin en ole niin riippuvainen ansiotuloista opintojen aikana. Näin olen asian ajatellut ja se kuulostaa korvaani tällä hetkellä ihan järkevältä.

Uskon, että taloudellisuuden ja säästämisen kannalta on tärkeää, että osaa miettiä tekemisiään ja sijoituksiaan monelta eri kantilta. Tarvitsee osata ottaa tarvittaessa askel taaksepäin ja katsoa hetken paikallaan mitä olisi järkevää seuraavaksi tehdä. Uskon, että tärkeä taito on joskus osata jarruttaa ja luopua ajoissa. Minulle on tärkeää, että saan pidettyä talouteni tarpeeksi hyvänä myös opintojen aikana enkä elä ihan viimeisillä senteilläni ja joudu taloudelliseen ahdinkoon omien sijoituksieni vuoksi. Vaikka toisinaan teen nopeita sijoituspäätöksiä, olen kuitenkin ihminen joka haluaa pelata varman päälle kun on kyse rahasta. Kun alkaa tuntua huonolta idealta, pitää muuttaa toimintasuunnitelmaa.

Kun ja jos opintojen aikana jää ylimääräistä rahaa, aion varmaankin alkaa säästämään esim. 100€/kk johonkin rahastoon. Tai ehkä ostan osakkeita isommalla könttäsummalla kerralla, en ole ihan varma. Se pitää kuitenkin olla rahaa, jota en tule lähiaikoina tarvitsemaan muualla vaan haluan tehdä pitkäjänteistä sijoitustyötä. Aion myös alkaa säästämään rahaa tulevaisuuden haavettani varten - mieheni kanssa yhteinen talo maalla. En ole vielä päättänyt millaiselle tilille tälläistä summaa olisi järkevä alkaa säästämään nyt kun ASP-tili ei ole vaihtoehto koska ensiasuntoni on jo hankittu. Aion myös opintojen aikana pyrkiä nauttimaan elämästä. Tulevaisuudessa kun valmistun ja toivottavasti löydän työpaikan, niin voisin kuvitella ostavani sijoitusasunnon jostakin pienestä kaupungista jossa on esim. ammattikorkeakoulu/yliopisto.

Mutta nyt nämä raskaat ja tylsät jaarittelut tähän. Toivottakaa minulle tsemppiä maaliskuulle asti. :) Säästöpossun ähkyn kasvattamista jatketaan edelleen, mutta hieman eri strategialla ja eri tarkoitukseen. Ensikerralla teen postauksen opiskelijabudjetistani. Tämä oli vähän tälläinen päänselvittely postaus jossa teen tilannepäivitystä, että missä mennään.

HAASTE: Kuinka paljon rahaa vuodessa vaatteisiin?

Paljonko te kulutatte rahaa vuodessa vaatteisiin?

Pohdin suihkussa ollessani, että haluan haastaa itseni kunnolla liittyen tähän blogiin ja rahan säästämiseen. Mietin elämääni, että mihin menee eniten sellaista ns. turhaa rahaa. Se on valitettavasti vaatteet. Nykyään ei mene enää niin paljoa, mutta aikaisemmin on mennyt tuhottomasti rahaa. Aivan järkyttävästi, tekee oikein pahaa edes ajatella.

Aikaisemmin nuoruudessani, kun etsin vielä paikkaa maailmasta tuhlasin isojakin rahoja vaatteisiin. Minua ollaan koulukiusattu nuoruudessani, joten kun aloin itsenäisesti tienaamaan rahaa niin aloin myös tuhlaamaan järkyttävästi vaatteisiin. Oli hienoa, kun sait itse päättää mitä puet päällesi. Kukaan ei tulisi enää ikinä kiusaamaan siitä, että miten pukeudun. Kukaan ei enää ikinä tulisi nauramaan minulle sen vuoksi, että miten pukeudun. En ole rikkaasta perheestä, joten vaatteisiin ei ollut varaa tuhlata rahaa kuten muilla. Minulla oli perusvaatteet joita käytin, enkä ollut kovin muotitietoinen nuorena. Nyt kun myöhemmin asiaa ajattelen, niin pukeuduin ihan kuin muutkin. En siis pukeutumisellani eronnut porukasta juurikaan, vaikkei rahaa shoppailuun ollutkaan. Toki kiusaaminen ei ole oikeutettua, vaikka olisinkin pukeutunut jotenkin räväkästi. En ollut rikkinäisissä/sotkuisissa vaatteissa, mutta jostain syystä minut valittiin kiusaamisen kohteeksi. Eihän sen ikäinen tyttö voinut ymmärtää, että mikä tässä on homman juju, että miksi pilkataan. Nyt myöhemmin sen vasta ymmärrän (joten kuten), että välttämättä millään pukeutumisella/persoonalla ei ollut mitään merkitystä, vaan sattumalta kohde satuin olemaan minä. Se olisi voinut olla myös kuka tahansa muu. Homma siis lähti käsistä, kun sain itse käyttää tienaamani rahat miten halusin eikä kukaan ollut vahtimassa. Etsin kai jotain yhteiskunnan hyväksyntää, koin ettei kukaan voisi minusta pitää ellei minulla ole viimeisemmän muodin mukaiset vaatteet. En halunnut, että menneisyys toistaa itseään ja joutuisin taas pilkkaamisen kohteeksi. Kai yritin uusilla vaatteilla myös täyttää jotakin aukkoa elämästäni ja pönkittää itsetuntoani.

Nyt myöhemmin olen tullut järkiini enkä enää käytä vaatteisiin järkyttävästi rahaa. Tämä johtuu kai osittain siitä, että olen lopettanut alkoholin käytön jonka vuoksi en baareissakaan juuri käy. Tosi usein tuli mietittyä nuoruudessa vain, että haluan shoppailemaan jotta on jotain päälle puettavaa sitten ensi kerralla kun lähtee baariin. Nyt kun en enää viihteellä oikeastaan käy, niin ei tarvitse sinnekkään miettiä vaatteita. Vaatekaappini on siis todella paljon tullut käytännöllisemmäksi, se sisältää pääasissa vain käyttövaatetta ihan jokapäiväiseen arkeen. En juuri vietä aikaani kuin koulussa, töissä, tallilla, lenkillä, kuntosalilla tai kotona/kavereilla. Näihin yhteenkään ei kovin erikoisia vaatteita tarvita. Koulussa pyrin käyttämään suht siistejä vaatteita, joilla on mukava olla. Sama pätee myös työelämässä, mutta työskentelen työpaikassa jossa on työvaatteet joten tätä "ongelmaa" ei ole. Kotona/kavereilla hengatessa kuljen todella rennoissa vaatteissa, eikä minulla ole niin väliä mitä päälläni on. Tallilla/lenkillä/kuntosalilla on vermeet tilanteen mukaan, muttei sielläkään tarvitse olla mitään kivaa ja hienoa, vaan enemmänkin kestävää ja käytännöllistä.

Olen jotenkin nykyään paljon varmempi sekä "sinut" itseni kanssa, joten myös pukeutuminen on helpompaa. Tajuan sen, että olen yhtä hyvä ihminen pukeuduin sitten miten vain. En ole yhtään sen huonompi ihminen, vaikka en ostaisi joka kuukausi uusia vaatteita tai pukeutuisi uudemman muodin mukaan. Minun elämääni helpottaa myös se, että en halua edes seurata muotia. Olen enemmän sellainen "vastarannankiiski", että rakastan tehdä asioita hieman erilaisella tavalla kuin muut. Tykkään nykyään ihmisestä kuka olen, sekä osaan nykyään toteuttaa itseäni haluamallani tavalla. Hyvin harvoin koen vaatekriisejä, vaan minulla on hyvä olla omassa kropassani ja omassa pukeutumistyylissäni. Plussaa ehdottomasti on, että pukeutumistyylini on nykyään hyvin käytännönläheinen, mukava ja rento, sekä halpa. Pidän omasta pukeutumistyylistäni, sekä siitä miten itseäni toteutan. Minulla ei siis ole mitään huonoa sanottavaa nykyisestä tilanteesta, vaikken rahaa tuhlaakaan vaatteisiin kuten ennen. Oikeastaan olen vain tyytyväinen, että sain kasvettua tavasta pois. Vähän harmittaa, että en ymmärtänyt tätä aikaisemmin. Mutta toisaalta parempi kai näin päin, kuin että harrastaisin vaatteisiin tuhlaamista edelleen ja kierisin jossakin pikavipeissä/velkakierteessä. Parempi siis tehdä parannus myöhään kuin ei milloinkaan!

Oma veljeni on myös kiinnostunut säästämisestä, mutta olemme tämän vaatelinjan kanssa hieman eri mieltä. Hän suosii kallista mutta laadukasta (tai sanotaanko, että hinta/laatusuhteeltaan hyvää ja kestävää - eli usein myös hintavampaa kuin tavis halpismerkki), kun taas itse suosin halpaa. Hän siis ennemmin ostaa kerralla hieman kalliimpaa, koska tämä laadukas vaate kestää monen monta vuotta. Itse taas tyydyn oikeastaan melkein aina halpismerkkeihin, koska koen että saan sieltä ihan hyvää vastinetta rahoilleni (ainoastaan olen yrittänyt karttaa halpismerkkejä heidän käyttämien työolosuhteiden vuoksi!). Vaikka halpismerkki onkin huonompi laadultaan, on se mielestäni silti hyvä hinta/laatusuhteeltaan. Koska en tarvitse extralaadukkaita tuotteita, niin halpismerkki käy hyvin. Nekin ovat uskomattoman kestäviä kunhan valitsee tuotteen oikein. Tottahan se on, että laadultaan se saattaa olla hieman huonompi, mutta minun käytössäni se kestää kuitenkin monta vuotta! Vaate on elämässäni melkeinpä ikuinen, sillä monta vuotta menee ennen kuin se on siinä kunnossa ettei sitä voi käyttää. Ja kun vaate menee näin huonoksi, kelpaa se minulle esim. koti/tallivaatteeksi, ja kun se ei enää kelpaa siihenkään niin tehdään vaikka matonkuteita ja virkataan matto. Jos ostan paidan H&M:stä tänäpäivänä 10€:lla ja käytän sitä edelleen 10 vuoden päästä, niin koen sen olevan hinta/laatusuhteeltaan hyvä sillä on varmasti täyttänyt tuo 10€ tehtävänsä. Toki jos alamme pohtimaan noita halpismerkkien yrityksen toimintaa syvemmin, niin en suosi ks. yrityksiä. Kuluttamiseni on siis hieman ristiriitaista näiden takia. Suosin halpismerkkejä, koska se on halpaa mutta en kuitenkaan haluaisi suosia niitä koska työntekijöillä ei ole kovin hyvät oltavat.

Minun vinkkini "vaatetalouteen" liittyen:

1. Ymmärrä kuka olet, ja millainen ihminen haluat olla. Miten haluat tuoda tätä esiin pukeutumisellasi? Millaisissa vaatteissa koet olosi mukavaksi ja tiedät, että ne tulevat myös käyttöön? Jos keksit vaatteelle vain pari käyttötarkoitusta, älä osta sitä. Uskon, että se jää kaapin pohjalle käyttämättömäksi. Älä osta jotain mikä ei ole sinua vain siksi, että se on muotia tai koska muutkin pukeutuvat näin. Oma mukavuus ja vaatteiden todellinen käyttötarve on lähtökohta! Älä osta vaatteita "sitten kun" tai "sitten jos" tarkoitukseen.

2. Suosi kirpputoreja. Sieltä saa todella hyväkuntoisia vaatteita pilkkahintaan. Esimerkiksi uudenveroinen neule maksaa kirpputorilla 1€ kun taas kaupassa se voi olla 30-40€. Vaatteet jotka vaativat istuvuutta (esim. farkut) suosittelen edelleen silti ostamaan liikkeestä, jotta ei tule hutiostoja. Farkkujen sopivuus on kuitenkin tärkeää.

3. Muista, että ihminen pärjää yllättävän pienellä vaatevarastolla. Vaatekaapissa ei tarvitse olla 10 farkkuja, 50 neuletta tai 30 toppia. Uskon, että pienemmälläkin varastolla pärjää. Tämä johtaa helposti siihen, että vaatteita pyörii kaapissa käyttämättömänä viemässä tilaa.

4. Ennen kuin ostat uusia vaatteita, mieti olisiko sinulla vaatekaapissa jo vaatekappale joka ajaisi saman asian? Samoin kannattaa miettiä toisin päin, jos ostat uuden vaatekappaleen olisiko kaapissasi jokin vanha vaatekappale jonka elämänkaari on jo täynnä ja sen voisi kierrättää seuraavalle? Useinkaan vanhat vaatteet eivät tule enää käyttöön, vaan tämä uusi menee aina etusijalle.

5. Käy vaatekaappi läpi tietyin väliajoin. Uskon, että löydät joitakin vaatteita jotka ovat unohtuneet vaatekaappiisi. Kannattaa tehdä myös inventaario, ja laittaa sellaiset vaatteet kiertoon mitä et enää käytä. Jos et ole tarvinnut vaatetta vuoteen, tulet sitä tuskin tarvitsemaankaan. Älä ala tunteelliseksi, sillä materia ei rakasta sinua takaisin.

6. Hanki kunnon juhlavaatteet. Tämä on ollut hankala kohta elämässäni tähän asti. Aina tulee yhtäkkiä häitä tai syntymäpäiviä, jonne ei ole mitään vaatteita! Osta joku perusvarma mekko, jota voin käyttää tilaisuudesta toiseen. Aina ei tarvitse olla uutta mekkoa, vaan saat tuunattua asuasi eri asusteilla/kampauksella/meikillä hyvin. Ihmiset myös unohtavat millaiset vaatteet sinulla oli aikaisemmissa juhlissa, koska häitä ei ole säännöllisesti vuoden välein. Mielestäni kannattaa panostaa yhteen hyvään juhla-asuun, kun ostaa aina uusi ja näin ollen käyttää suunnattoman paljon rahaa juhlapukeutumiseen. PS. Juhlavaatteita saa usein halvalla kirppiksiltä, huuto.netistä tai esimerkiksi Facebookin osto/myyntiringeissä.

7. Minimalismi on hyvä asia vaatekaapissakin. Kuten ylhäällä sanoin, ihminen pärjää yllättävän pienellä vaatevarastolla. Itse ainakin käytän usein samoja vaatteita, ja loput unohtuvat kaapin pohjalle. Kannattaa siis minimoida varasto ja keskittyä vaatekaapin laatuun. Tee kunnon perusvarasto, jonka avulla alat rakentamaan päivittäistä arkipukeutumistasi. Pari luottoasua on jo hyvä lähtökohta. Kukaan ei katso sinua vaikka käyttäisit samaa paitaa useastikin.

8. Mieti mitä tarvitset oikeasti ja mihin tarkoitukseen vaate tulee. Jos etsit urheiluvaatteita, turha mennä etsimään niitä juhlavaatteiden alerekiltä. Keskity siis olennaiseen - siihen mitä tarvitset. Ei siihen mitä olisi nyt halvalla saatavilla.

9. Älä osta, jos et oikeasti tarvitse. Käytä vaatteet loppuun, joita kaapissasi jo on. Kun näiden käyttöikä elämässäsi tulee päätökseen: KIERRÄTÄ! Älä jätä lojumaan vaatteita itsellesi, joilla ei ole minkäänlaista käyttöä. Älä myöskään hanki vaatteita, joita et tarvitse. Pieni vaatevalikoima keventää myös omaa mieltä!

10. Älä osta vaatteita jotka eivät palvele sinua nyt. Älä osta salivaatteita, jos et ole vielä kertaakaan käynyt salilla etkä tiedä pidätkö siitä oikeasti. Ensimmäisen kerran voit olla varmasti myös huonommissa vaatteissa. Älä osta vaatteita, jotka mahtuvat sinulle sitten kun olet laihduttanut. Osta vaatteita, joita pystyt käyttämään juuri tällä hetkellä tämänhetkisessä elämässäsi.

11. Jos tarvitset jonkun vaatteen, kiertele ensin kirpputorit jos löytyisi sopivaa/saman asian ajavaa. Huuto.netistä sekä Facebook ringeistä saa myös kattavasti paljon erilaista hyväkuntoista vaatetta.

12. Suosi paria luotto vaatekappaletta, kuin miljoonaa suht hyvää. Eli siis osta pari paitaa joista oikeasti pidät, kuin että haalit esim. alennusmyynnistä 20 erilaista paitaa joista pidät jollain tavalla ja uskot niiden päätyvät joskus päällesi.

13. Suosi helposti yhdistettäviä vaatekappaleita. Eli vaatteen tulisi sointua sinun perus vaatevalikoimaasi hyvin. Turha ostaa vaatetta, jota et voi käyttää minkään muun vaatteen kanssa jotka omistat.

14. Pukeudu miten haluat. Etsi vaatteita siis sen mukaan millaisista vaatteista pidät. Älä anna yhteiskunnan pompotella sinua pukeutumisen suhteen! Olosi kuuluu olla hyvä vaatteissasi.

15. Pukeutuminen ei ole aina vakavaa. Voit leikitellä ideoilla ja käyttää mielikuvitusta. Kaiken ei tarvitse sointua yhteen 100%, vaan ehkä pukeutumisesi idea voisikin olla se, että uskallat käyttää hieman erilaista otetta kuin muut?

Tämän tiimoilta, haaste itselleni: Käytän 01.09.2015-31.08.2016 välisenä aikana (1 vuosi) vaatteisiin maksimissaan 300 euroa. 

Aika hurja haaste itselleni, sillä epäilen minulla menneen viime vuoden aikana vaatteisiin jotain 1000-1500 euroa. Todella paljon siis minun mielestäni. Ainoa muutos edelliseen on kyllä se, että olen nykyään ostanut vaatteita vain oikeeseen tarpeeseen. Noista ostamistani vaatteista on edelleen kaikki käytössä siis. Tästä tulee nyt iso ryhdistäytymisliike, katsotaan kuin ämmän käy! :D Tulen kertomaan haasteen edistymistä täällä blogissani. Lisäksi ks. summaan saan lisätä myymieni vaatteiden rahamäärän. Eli jos päätän myydä jotain käytettyjä vaatteitani pois, saan ks. rahamäärällä ostaa uusia vaatteita tarpeeseen.

Vaikka pyrin pitämään vaatekaappini yksinkertaisena, uskon että seuraavan vuoden aikana minun pitäisi hankkia seuraavat asiat:

- koulureppu
- farkut
- toppeja (vanhat ovat menossa rikki)
- treenitrikoot, lenkkarit sekä joitakin uusia tallivaatteita jos hevosharrastus jatkuu talveen (tilanteet ovat aina muuttuvia, joten ei tiedä mihin tämä kehittyy)
- bikinit (minulla on 10-kortti uimahalliin muttei sopivia bikineitä)
- alusvaatteita
- talvikengät
- takki syksyksi

Saa siis nähdä kuinka käy. Muulla vaatevarastollani pärjään luultavasti moitteettomasti, mutta joitakin hankintoja on tehtävä. Suurin osa yllämainituista hankinnoista on myös sellaisia, joita ei käytettynä löydä. Mutta nyt eletään siis nuukasti ja ostetaan vaatteita vain tarpeeseen. Katsotaan mikä on tilanne syyskuussa 2016! Voin kertoa, että tämä tulee olemaan todella vaikea haaste minulle. Suurin rahamäärä turhuuteen on elämässäni edelleen mennyt vaatteisiin vaikken mielestäni enää shoppailekkaan paljoa. Aion myös yksinkertaistaa nykyistä vaatevarastoani tulevaisuudessa, joten toivotaan että saan hieman niistä rahaa tarvittaviin vaatteisiin koko seuraavaksi vuodeksi. En ole myös ks. summaan laskenut esim. poikaystävälle ostettuja vaatteita. Usein ostan hänelle synttäri/joululahjaksi jotain tarpeellista; vaatteita. Niitä en laske nyt tähän budjettiin mukaan.

Omituiset säästötavat

Nauroin tuossa itsekseni omituisia säästötapojani. Tällä hetkellä siirrän välillä käyttötililtäni summan X rahaa toisen pankin tililleni. Minulla ei ole mitään tietoa paljonko siellä tilillä on rahaa (ehkä n. 100€ vasta tällä hetkellä) mutta se on jutun pointti. Tuntuu, että sitä rahaa 'ei ole olemassa' koska en tarkalleen tiedä paljonko sitä on ja se on poissa näkyvistä. Näin ollen sitä ei tule käytettyäkään. On siis iloinen yllätys kun joskus ks. tilille kirjaudun katsomaan paljonko siellä on säästössä. Tällä voin tehdä esimerkiksi ylimääräisen lainanlyhennyksen tai sijoittaa osakkeisiin. Säästössä olevaan rahamäärään tätä en kuitenkaan ole laskenut.

Kerään myös kotiini pieneen purkkiin kolikoita sekä joitakin seteleitä. Kun se alkaa tulemaan täyteen, aion viedä sen pankkiin ja tehdä ylimääräisen lainanlyhennyksen. En edes tiedä mitä järkeä tässä on, on vain kivaa että 'ylimääräistä' rahaa ilmestyy joskus jostain vaikkei sitä ole laskenut mukaan mihinkään budjettiin/tavoitteeseen.

Lisäksi minulla on kyllä pakkomielle noihin ylimääräisiin lainanlyhennyksiin. Tahdon vain lainat nopeasti maksuun ja saan siitä mielihyvää, että lyhenevät nopeammin kuin pitäisi. Voi sitä tunnetta kun se määrä on 0€. :) Toivottavasti saan sen joskus kokea. Montaa vuotta ei toivottavasti ole aikaa siihen, että toinen laina näyttää ks. summaa. Tällä hetkellä se on 17 600€.

Onko teillä omituisia säästötapoja, ja jos niin millaisia?

Spending Tracker

Latasin uuden käytännöllisen sovelluksen puhelimeeni. Puhelimeni on siis iPhone 4 ja App Storesta sain sovelluksen ladattua puhelimeeni helposti, vaikka vähän epäilin että onko tarkoitettu vain uudemmille versioille. (Sovelluksen tiedoissa soveltuvuus oli mielestäni vain 5 ja siitä eteen päin, mutta toimii kuitenkin vanhemmissakin) Sovelluksen nimi on Spending Tracker ja jos ei samanlaista, niin varmasti samantyylisiä ohjelmia löytyy myös muille puhelimille. Sovellusta on helppo käyttää ja kätevä ihan päivittäiseen budjetin seurantaan. Itse olen ollut hieman laiska säästämään kuitteja kuukausibudjetin seuraamiseen ja kulujen ylös kirjaamiseen. Tälläinen sähköinen sovellus joka kulkee mukanani 24/7 toimii minulla parhaiten ja käytetyt kulut tulee kirjattua heti ylös kun kuitti on vielä tallessa.

Latasin sovelluksen vasta heinäkuun viimeiselle viikolle joten budjetoin viimeisen viikon käyttörahakseni tilillä olevan 150€. Tässä hieman esimerkkikuvia sovelluksesta.

Ohjelman perusnäkymä. Näkee siis käytössä olevat varat (vihreällä - income/tulot) ja budjetista jo käytetyt varat (punaisella - expense/menot). Kulut pystyy kategorioimaan eri ryhmiin, jotta tietää kuinka paljon on mennyt mihinkin asiaan. Ohjelma laskee myös paljonko olet taloudessasi plussalla/miinuksella. Säästöön jääneet varat pystyt lisäämään ensi kuukauden budjettiin tai pystyt laittamaan asetukset niin, ettei ohjelma huomioi säästöön jääneitä varoja. Sama asia myös jos tulos on tappiollinen, mutta toisin päin. Eli se jätetään joko huomioimatta, tai miinustetaan ensi kuukauden budjetista. Kuvassa on siis heinäkuun viimeiselle viikolle budjetoitu 150€ (latasin ohjelman vasta kuukauden lopulla, siks budjetoin vain viikon vaikka normaalisti aion seurata aina yhden kuukauden budjettia kerrallaan) ja kuluihin on mennyt seuraavasti: vaatteisiin 47,85€ (poikaystävän synttärilahja), bensaan 20€, ruokaan 15,72€ ja kissojen ruokaan 7,85€. Kululista jatkuu vielä seuraavassa kuvassa koska ei mahtunut yhteen.

Tässä vielä toinen kuva, koska kaikki kulukategoriani eivät mahtuneet ensimmäiseen kuvaan. Eli yllä mainitsin kaikki muut, mutta seuraavat jäivät uupumaan: erilaisiin käyttötavaroihin 5,50€ sekä makeisiin 0,80€. Ajattelin laskea tälläiset "turhan herkut" erikseen, sillä uskon niihinkin menevän kuukaudessa paljon ylimääräistä rahaa. (+Tavoitteeni ihan terveydellisistä syistä syödä mahdollisimman vähän mitään tälläistä ylimääräistä ja epäterveellistä) Plussalle jäätiin +52,28€. Tällä ylijääneellä summalla tein ylimääräisen lyhennyksen lainaani. Laitoin asetukset ohjelmasta niin,että se plussaa ylijääneen osan seuraavan kuukauden budjettiin, mutta miinustin sen seuraavan kuukauden budjetista tekemällä ylimääräisen lainalyhennyksen. Halusin vain, että sovellus laskee jääneet säästöt yhteen, jotta tiedän paljonko olen esim. vuoden aikana tehnyt ylimääräisiä lainalyhennyksiä.

Ohjelmasta pystyy seuraamaan kuluja myös tässä muodossa. Oikeasta yläkulmasta saat muutettua prosentit myös euromuotoon. Kuva euromuotoisesti tämän kuvan alapuolella.

Ohjelmasta pystyy seuraamaan kuluja myös tässä muodossa. Oikeasta yläkulmasta saat muutettua prosentit myös euromuotoon. Kuva euromuotoisesti tämän kuvan alapuolella.

Ohjelmalla pystyt seuraamaan myös kuukausittain menojesi ja tulojesi kehitystä

Ja tosiaan en ole aikaisemmin juuri pitänyt kirjaa tuloistani ja menoistani, vaikka ehdottomasti on pitänyt. Olen ollut aikaansaamaton ja laiska sen asian suhteen. Yleensä jos olen aloittanut kirjanpidon, on innostus hiipunut pikkuhiljaa ja sitten se on jäänyt kokonaan. Nyt aion tehdä ryhdistäytymisliikkeen, sillä omista rahoistaan pysyy paljon paremmin selvillä kun kirjanpito ja budjetointi on päivittäistä. Näkee myös ylimääräiset rahanmenot helposti, sillä pieniinkin asioihin saattaa kulua kuukaudessa yllättävä summa rahaa jos niitä ei kirjaa ylös.

Aion tästä lähtien tehdä joka kuukausi postauksen kuluneen kuukauden budjetinseurannasta miten olen siinä onnistunut/mihin rahani ovat kuukauden aikana kadonneet. Näin pysyn myös itse paremmin tuloistani ja menoistani. On ihan mielenkiintoista seurata, minne ne kaikki rahat menee ja miten tämä vaihtelee kuukausittain. On myös mukavaa nähdä paljonko budjetista saa vielä säästöön (jos saa) kuukauden jälkeen.

Säästötilanne

Kuten aikaisemmista postauksista on käynyt ilmi ja ihan blogin ideastakin; olen kiinnostunut säästämisestä. Säästämisestä kiinnostuneena moni varmasti olettaa, että joitakin säästöjä on kertynyt. Ja niinhän niitä onkin.

Voisin tehdä pienen tilanne katsauksen missä tällä hetkellä mennään. Toisaalta tämän postauksen tekeminen tuntuu todella oudolta, koska suomalaiset ovat tunnetusti todella vaisuja rahan käytöstään ja siitä, miten paljon sitä todellisuudessa edes sukanvarressa on. Itse en myöskään "normaalissa elämässä" huutele raha-asioita juurikaan. Jos joku kysyy, voin toki vastata. Mutta ikinä en lähtisi kerskumaan rahan kanssa, en ole sellainen ihminen.

Todellisuudessa koen, että minulla on säästössä ihan hyvin rahaa siihen nähden minkä ikäinen olen ja minkälainen palkkataso kaupan alan töissä on. Olen myös muuttanut kotoa omilleni 16-vuotiaana sekä opiskellut työn teon ohella kaksi ammattia. Todellisuuteni on myös se, että vaikka rahaa on säästössä melko omasta mielestäni, niin rahaa ei silti todellisuudessa ole. Tarkoitan tällä sitä, että rahaa ei ole niin paljon että voisin kuvitella tässä eläväni leveästi. Olen säästänyt tietyn summan rahaa, ja laittanut rahat suurimmaksi osaksi kiinni asuntoihin. Rahaa ei siis ole realisoitu, vaan ovat kiinni asunnoissani. Jotenkin siis tuntuu, ettei tätä rahaa ole edes olemassa vaikka todellisuus on toinen. Kyllähän sitä jonkin verran tulisi jos asunnot realisoisi rahaksi. Tällä hetkellä kuitenkin palkkatuloilla eläminen on aika kädestä suuhun, sillä säästöihini en aio koskea. Sijoitukset tuottavat minulle pikku hiljaa lisää rahaa, vaikka kuukausittain en pysty hurjia summia säästämään pienestä palkastani. Pyrin kuitenkin siihen, että joka kuukausi menisi jotakin säästöön. Säästökohteita minulla on monia, hieman fiiliksen mukaan teen ylimääräisi lainalyhennyksiä, ostan osakkeita tai rahastoja tai sitten laitan vain säästötilille. Lähiaikoina en ole ostanut paljon osakkeita/rahastoja lisää koska haluaisin asuntolainasta eroon mahdollisimman nopeasti, sekä minun pitää tulevia opintoja ajatellen säästää sukanvarteen ihan käyttörahaa. Vasta kun tiedän miten tiukille talouteni menee opintojen aikana, osaan hieman miettiä tulevaisuuden raha-asioita ja visioita.

PS. Ymmärrän, että ihmisestä riippuen säästöni tuntuvat joko naurettavan pieniltä tai sitten suhteettoman isoilta. On ihmisiä, joille nämä ovat todella pieniä rahamääriä suuressa rahavirrassa, mutta itselleni tämä on jo jonkinlainen saavutettu tavoite. Lapsuuteni ei ole ollut rikas eikä perheellämme ole ikinä ollut ylimääräistä rahaa. Uskon, että tämä asenne on jotenkin muokkautunut elämästäni lapsuudesta. En toivo rikkauksia, mutta toivon että voin joskus tarjota omille lapsilleni mukavan lapsuuden niin, että eivät saa kaikkea mitä haluavat mutta saavat kaiken tarvitsemansa. Ymmärrän, että raha ei tuo onnea tai rakkautta mutta auttaa kyllä täällä maailmassa pärjäämiseen. En säästä rahaa yleellisyyksiä varten, vaan pyrin nostamaan ihan perus elintasoani. Aikanaan kun vuokra-asuntoni ovat maksetut niin voin esimerkiksi vuokratuotoilla maksaa oman talon lainaa pois. Näin olen asian ajatellut, mutta toki toteutus on aina eri koska ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voin esimerkiksi sairastua jonka vuoksi pitäisi realisoida sijoitukset.

PPS. Ymmärrän myös, että sijoituksissani on riski koska olen ostanut asuntoja muuttotappio paikkakunnalta. Olen kuitenkin tutkinut alueen markkinatilanteen tarkkaan jonka avulla tehnyt sijoituspäätökseni. Paikkakunnan vuokra-asunnoista on pulaa ja kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Tilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta sitä ei tiedä mitä se on 10 vuoden päästä. Olen kuitenkin yrittänyt turvata sijoituksiani sillä, että olen ostanut asuntoja joiden arvo tulee luultavasti säilymään ennallaan tai jopa hieman kasvamaan. Sijoitus on aina riski oli se mikä hyvänsä.

Mutta lukuihin, ne varmaan ihmisiä eniten kiinnostavat.

SÄÄSTÖNI LUKUINA:

- Käyttötililläni on tällä hetkellä 675,89€. Tähän tulee vielä kohta päälle heinäkuun palkka, joka on todella pieni (n. 400€) koska olin lomalla melkein koko heinäkuun ja heinäkuun lomarahat ovat jo maksettu.

- Säästötililläni on 4932,61€. Se on myös melko paljon rahaa makuuttaakseen tilillä, mutta toisaalta haluan pitää sukanvarressa riittävästi rahaa opintoja sekä yllättäviä rahanmenoja ajatellen. Säästötilillä voisin kuvitella pitäväni vararahastona 5000€ yllättäviä menoja varten, ylimääräisen aion siirtää rahastoihin/osakkeisiin tai lyhentää lainaa. Säästötilillä oli viikko sitten vielä 3000€ enemmän, mutta tein investoihin minulle tarpeelliseen asiaan; autoon. Säästötilin summa tulee luultavasti myös hieman tippumaan lähiaikoina, koska on tullut yllättäviä menoja jotka pitää hoitaa seuraavan parin kuukauden aikana.

- S-pankin tilillä minulla on "piilossa" (itseltäni) rahaa noin 1000€. Tämä on tällä hetkellä mietinnässä mikä on rahan kohtalo.

- Nordnetin osakkeissa minulla on rahaa kurssiheilunnasta vaihdellen n. 5000-5100€. Aikanaan oli enemmänkin, mutta realisoin plussalla olevia osakkeita hetki sitten rahaksi esim. auton hankintaa varten. Muut ovat tällä hetkellä säästötililläni koska halusin kerryttää 5000€ hätävaran. Lisäksi uskon osakkeiden kurssien tippuvan kun korot alkavat aikanaan nousemaan. Pyrin siis realisoimaan osakkeita nyt, ja ostamaan sitten kun kurssit ovat matalalla. Osakkeet saattavat olla tällä hetkellä ylihinnoiteltuja, koska ihmiset haluavat sijoittaa rahansa osakkeisiin nyt (eli on kysyntää paljon) koska korkorahastot eivät matalien korkojen vuoksi tuota juuri mitään.

- Maaliskuussa 2014 ostin ensimmäisen asuntoni (omaan käyttöön) hintaan 37 500€. Koska maksoin 30% vakuuden (70% asunto takaa itse itseään) pois rahalla, on lainaa tällä hetkellä asunnosta 24 119€.  Asunto on tällä hetkellä vuokralla ja laina koroilla, joten lyheneminen tulevaisuudessa seuraavan kolmen vuoden ajan menee ihan oman maksukyvyn mukaan. Asunnon vuokratuotto on 8,53% . Asunnon nykyinen arvo on noin 42 000€. Vuonna 2020 asuntoon on tulossa putkiremontti, joka tuo huomattavan investoinnin asuntoon lisää ja näin ollen asunnon hinta nousee hieman, muttei varmastikaan putkiremontin arvon verran.

- Joulukuusa 2014 sain pikaisen tarjouksen kerrostalo yksiöstä hintaan 27 000€. Päätin ostaa sen, koska arvioijan arvioima hinta tällä hetkellä on 32 500€. Lainaa asunnosta on jäljellä 17 601,29€ ja lyhenee 240€ kuukaudessa. Tähän lainaan pyrin tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä, jotta pääsisin siitä mahdollisimman nopeasti eroon. Asunto on vuokrattuna ja tuottaa vuokratuottoa 11,11%. Asuntoon ei ole tulossa taloyhtiön puolesta mittavia remontteja, mutta aion itse kymmenen vuoden sisällä remontoida kylpyhuoneen ja keittiön mikäli asunto minulla vielä on. Tämä on vähän sellainen liipaisimella oleva asunto, koska minulla on ostaja valmiina jos haluan myydä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos opintojen aikana tulee raha-asioiden kanssa tiukkaa niin tämä asunto menee myyntiin. Jos ei ole pakko myydä niin en luultavasti myy tulevaisuudessa. Vuokratuotto on tällä hetkellä hyvä, mutta laskee kyllä jos alkaisin remontoimaan kylpyhuonetta ja keittiötä kuten olen josain vaiheessa suunnitellut. En ole näitä kuluja laskenut vielä vuokratuoton mukaan, koska toteutus ajankohdasta ei ole tietoa. Ei ole tietoa pidänkö asunnon vai myynkö sen.

Gallup säästämisestä

Löysin kivan pienen gallupin säästämiseen liittyen, jonka ajattelin yön tunteina tehdä.

IKÄSI?
- Tällä hetkellä 22-vuotias, lokakuun loppupuolella mittariin tulee 23v.

OLETKO OPISKELIJA, TÖISSÄ VAI TYÖTÖN?
- Olen elokuun vielä vakituisena töissä, jonka jälkeen työ muuttuu osa-aikaiseksi ja alkaa opinnot sekä "köyhä opiskelijaelämä".

ASUTKO VIELÄ KOTONA, YKSIN, KUMPPANIN KANSSA, SOLUSSA VAI MITEN?
- Asun mieheni kanssa pienessä omakotitalossa maalla.

MISTÄ TULOSI KOOSTUU KUUKAUDESSA?
 - Tuloni koostuu vaihtelevasta (mutta pienestä) palkasta sekä sijoitusasuntojeni pääomatuloista kun ovat vuokrattuina.

KUINKA PALJON VANHEMMAT TMS. TUKEE RAHALLISESTI KUUKAUDESSA?
- Vanhemmat eivät tue rahallisesti ollenkaan.

KUINKA PALJON JÄÄ KÄTEEN KUUKAUDESSA?
- Riippuu kuukaudesta. En laske pääomatuloja tähän koska ne menevät suoraan lainan lyhennykseen. Mutta kuukaudessa käteen on jäänyt n. 1300-1400€.

KUINKA "LEVEÄSTI" ELÄT? (HARRASTUKSET, BAARIT, ULKONA SYÖMINEN YMS.)
- Käyn todella harvoin ystävien kanssa ulkona, koska suurin osa asuu eri paikkakunnalla kuin minä. Ulos siis menee todella vähän rahaa, en myöskään käy ulkona syömässä kovinkaan usein. Baareissa en juurikaan käy sillä en käytä alkoholia. Koen, että en elä kovin leveästi. Autoon ja bensaan menee rahaa, mutta se on pakollista että täällä maalla pääsee paikasta A paikkaan B. Harrastuksiini menee alle 100€/kk. (Kuntosali, uiminen, ratsastus ja muu liikunta) Olen yleensä melko vaatimaton elämäni suhteen.

 KUINKA PALJON KÄYTÄT RAHAA RUOKAAN, VAATTEISIIN JNE?
- Vaatteisiin ei mene nykyään edes kuukausittain. Ostan tarpeen mukaan. Suosin myös kirpputoreja paljon. Sanoisinko, että vuodessa vaatteisiin menisi joku 200-300€. Ruokaan panostan taas enemmän sillä rakastan syömistä (:D) ja haluan panostaa siihen. Suosin terveellistä ruokaa, mikä taas on kalliimpaa kuin nuudelit. Ruokaan menee ehkä 40-50€/viikko.

MENEEKÖ TILI USEIN NOLLILLE VAI PIDÄTKÖ TILILLÄ "PUSKURIA"?
- Käyttötilini menee kuukauden lopussa oikeastaan melko lähelle nollaa. Pidän käyttötilillä vain budjettiini käytettävissä olevia rahoja, muut siirrän muille tileille. Kuun lopussa jos rahaa jää, niin siirrän nämä vielä lopuksi sieltä pois ennen uuden budjettikauden alkua.

ONKO SINULLA ERIKSEEN SÄÄSTÖTILI?
- Kyllä on. Oikeastaan parikin.

 OLETKO KOSKAAN OTTANUT LAINAA, MYÖS PIKAVIPIT LASKETAAN MUKAAN?
- Olen ottanut kaksi kertaa asuntolainaa. Muuta lainaa en ole ottanut.

 MIHIN SÄÄSTÄT VAI SÄÄSTÄTKÖ LAINKAAN?
- Tällä hetkellä en säästä oikeastaan muuhun kuin siihen, että saisin lainani pois. Toki säästössä on myös X summa rahaa, joka tulee käyttöön tarvittaessa. Minulla on myös osakkeissa vähän rahaa, mitkä luultavasti realisoin josain vaiheessa ja maksan ks. rahalla asuntolainaa pois. Kun asuntolaina on kokonaan pois, voisin kuvitella laittavani enemmän rahaa osakkeisiin säännöllisesti pidemmällä tähtäimellä. Voisin myös kuvitella ostavani kolmannen asunnon tulevaisuudessa, mutta siihen menee vielä pitkä aika. Tulevaisuudessa aion säästää rahaa asuntoni kylpyhuone- ja keittiöremonttia varten. Ajattelin myös alkaa siirtämään rahaa säästöön johonkin tilille, joka olisi käytettävissä sitten kun joskus ostamme mieheni kanssa yhteisen talon/tilan. Minua kiinnostaisi myös aloittaa pienimuotoinen rahastosäästäminen, mutta en ole löytänyt sopivaa kohdetta.

 MIHIN AMMATTIIN PYRIT VAI OLETKO JO SIINÄ MISSÄ HALUATKIN?
- En ole tällä hetkellä siinä missä haluaisinkin olla. Olen valmistunut asiakaspalvelun ja myynnin merkonomiksi vuonna 2012, sekä myöhemmin vielä talous- ja toimistopalveluiden merkonomiksi vuonna 2014. Olen työskennellyt kaupan alalla yli 6 vuotta, sekä tehnyt työpätkiä toimistotöissä. Syksyllä aloitan opinnot tuotantotalouden insinööri linjalla, ja toivon että tämä poikisi tulevaisuudessa uusia kuvioita työrintamalle. En tarkalleen tiedä mitä isona haluan tehdä, mutta tiedän että haluan tehdä jotain muuta kuin olla eläkeikään asti kaupan alalla.

JOS SEURUSTELET JA ASUTTE SAMAN KATON ALLA, NIIN MITEN JAATTE TALOUDENHOIDON? ONKO TEILLÄ YHTEINEN TILI? KUINKA PALJON TULONNE EROAVAT TOISISTAAN?
- Meillä ei ole mieheni kanssa yhteistä tiliä. Olen päässäni miettinyt, että molemmat aukaisisivat tilin johon alkaisi säästämään tietyn summan kuukaudessa. Tämä voisi olla esimerkiksi tulevaisuuden kotia varten tai jotain muuta yhteistä hankintaa. Mieheni ei ole kovin kiinnostunut säästämisestä muuten, mutta asuntolainaansa lyhentää kuukaudessa isoja eriä. Molemmilla on omat tilit ja rahat käytetään siihen mihin haluaa, kumpikaan ei motkota toisilleen siis mitään. Minä en motkota miehelleni jos hänen rahansa menee kaljaan tms, eikä mieheni motkota minulle siitä, että olen kiinnostunut säästämisestä. Toki aina "pakolliset" menot ovat etusijalla, ja näiden kulujen jälkeen laitamme ylijääneet rahat jonnekkin minne itse haluamme. Molemmat pyrkivät tekemään niitä asioita mistä pitää. Maksamme ruoka- ja asumiskulut suunnilleen puoliksi. Mies lyhentää lainan, koska talo on hänen nimissä. Molemmat maksaa sitten itse muut omat kulunsa. Mieheni tienaa yli puolet enemmän kuin minä.

SANA VAPAA; TÄRKEINTÄ MITÄ OLET OPPINUT RAHANKÄYTTÖSI SUHTEEN?
- Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Olen oppinut, että myös pienistä tuloista voi säästää isonkin summan jos vain on asiasta kiinnostunut. Olen oppinut myös sen, että sen summan ei tarvitse aina olla iso vaan pienikin on aina kotiin päin! Lisäksi olen oppinut, että ihmisen tärkein asia elämässä on perhe, terveys ja onnellisuus. Sitä ei voi mitata rahassa. On tärkeää, että viihtyy elämässään. Elämä on liian lyhyt siihen, että tekee niitä asioita mistä ei nauti. Pitää oppia nauttimaan niistä pienistäkin iloista, aamun ensimmäisestä kahvikupista tai keväisestä linnunlaulusta metsässä. Elämä on tässä ja nyt - ei tulevaisuudessa. Olen myös oppinut, että materiaali ei tuo onnea. Materiaan ei kannata hakata suuria määriä rahaa, sillä se ei palvele takaisin tai tuo onnea. Lisäksi olen tajunnut, että terveyttään tulee vaalia ja näin ollen jättänyt esim. alkoholin pois. Tämä on myös iso palvelus kukkarolleni. Olen myös opiskellut talousasioita ja erityisesti kiinnostunut niistä, tämä on opettanut paljon rahankäytöstä ja sen käyttäytymisestä minulle.

Missä asioissa minä säästän?

Olen huomannut elämäntavastani muutamia asioita, joilla pitkän ajan kuluessa säästää ison määrän rahaa. En ole aina ollut tälläinen vaan vuosien saatossa olen muuttunut. Koen, että nykyään olen enemmän se 'oikea minä' verrattuna esimerkiksi siihen mitä olin viisi vuotta sitten. Vaikka vanhat asiat harmittaa minua, niin en uskoisi että olisin tämä sama minä ilman, että olisin niitä kokenut. Uskon, että elämä opettaa. Muutumme matkan varrella ja kasvamme. Uskon, että jokainen meistä muuttuu omalla tavallaan.

En oikeastaan ole edes muuttunut rajallisten asioiden vuoksi vaikka moni voisi niin kuvitella. Muutokset ovat tulleet kuin itsestään ja tuntuvat luonnolliselle. Tunnen olevani juuri se minä joka haluankin olla. Toki jokaisen ihmisyyden persoonassa on jotakin paranneltavaa, uskoisin. Itse en tuskin tule ikinä olemaan täysin sinut itseni kanssa - mutta tästä on hyvä jatkaa. Teinivuodet olivat kuluttavaa aikaa henkisesti ja fyysisesti. Olen tuhlannut elämässäni ryhmiin asioihin aikaa ja rahaani, isojakin summia. Se harmittaa, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tosiaan virheistä oppii ja ne ovat laittaneet minut ajattelemaan. Uskon, että jonkinlainen talous innostus minussa on aina ollut, sillä nykyään taloudellisesti ajattelu ja eläminen tulee kuin itsessään. Se on jotenkin syvällä minussa ja olen kiitollinen, että olen löytänyt oman tien jota haluan seurata.

Meikä euron kirpparineule päällä takkuisella hiuskasallani. :)

Mutta tässä otteita elämästäni, joiden avulla olen huomannut säästävänä isoja määriä rahaa:

• Olen käynyt parturissa viimeeksi 16-vuotiaana. Tämäkin oli tuttu naapuri joka leikkasi hieman halvemmalla. Uskon, että näiden 6 vuoden aikana olen säästänyt 1000€-2000€ rahaa koska en käy parturissa. Hiukseni ovat niin luonnonkiharat, että muotoon leikkaaminen ei kannata. Niinpä hiustyylini on perustylsä. Kasvatan niitä vain ja leikkelen itse huonoja latvoja pois kun jaksan. Silti viihdyn tyylissäni oikein hyvin enkä muuta kaipaakaan.

• Aikanaan värjäsin itse kaupan hiusväreillä hiukset 1-2kk välein. Nyt olen ollut värjäämättä hiuksia 1,5v ja aion jatkaa sillä koin sen hyvin puuduttavaksi ja turhaksi sekä tuskin se niin terveellistäkään on. Olen säästänyt noin 100€ kun en ole värjännyt, ja tulen säästämään noin 70€/vuosi jos en alakaan värjäämään.

• En käy kosmetologilla. En ole ikinä laittanut mitään tekokynsiä tai -ripsiä tai käyttänyt muuten kosmetologin palveluita. Olen niin "luonnonlapsi" etten voisi kuvitellakaan olevani 24/7 ripsien pidennyksillä sillä haluan olla toisinaan vaan ihan ilman mitään, luonnollisena. Meikkaan kyllä, mutt melko vähäisesti nykyään. Suosin halpoja meikkejä enkä käytä kun tiettyjä tuotteita, joten säästän hurjasti kun en varastoi miljoonaa eri luomiväriä/huulipunaa vaan ylläpidän perustuotteet sisältävää meikkivarastoa jota käytän päivittäin.

•  Joskus kulutin aivan järjettömät määrät rahaa vaatteisiin, oikeasti! Kai se oli se tunne, kun alkoi omaa rahaa tienaamaan ja sai ostaa mitä ikinä halusi. Minähän määrään omista rahoistani ja sitä rataa. Uskon myös, että jokaisella teini-iässä on enemmän tai vähemmän sitä itsensä hakemista, jolloin ei tehdä niitä kaikkein järkevimpiä ratkaisuja tai mietitä tekemisiään kovinkaan pitkälle. Toki näistä ajoista oppii kun hieman vuodet vierivät eteenpäin ja alkaa katsomaan maailmaa hieman erilaisesti. Mutta nuorempana esimerkiksi tiettyä paitaa piti olla kaksi kappaletta eri väriä ja joka kuukausi ostettiin uusia vaatteita. Jos tämä aikakausi olisi jäänyt elämättä, niin toinen sijoitusasuntoni olisi varmaan valehtelematta kohta jo velaton. Kun kyllästyin vaatteisiin myin ne pois pilkkahintaan kirpputorilla - ja taas vaatekaapissa ei ollut mitään vaatteita. Oravanpyörä oli siis valmis, postipaketteja oli oikeastaan koko ajan tulossa postiin, koska netissä oli niin helppo shoppailla ja aina löysi jotain kivaa. Enhän minä itse täällä maalla asuessani oikeastaan usein edes käynyt kaupungissa ostamassa vaatteita. Tähän havahduin vasta ihan lähi vuosina, ja lopetin. Tajusin, että kuinka vähän ihminen tarvitsee vaatteita. Käytän aina niitä samoja vaatteita, ja se skaala ei ole kovin iso. Varsinkin kun olen usein vain kotona, töissä, koulussa tai harrastuksissa. Mihin minä siis niitä miljoonia vaatteita käyttäisin? En minnekään. Ihminen pärjää yllättävän vähällä. Itselleni on tullut lähinnä ahdistus ylimääräisestä tavarasta -> haluan eroon kaikesta ylimääräisestä jota en tarvitse. Olen myös opetellut siivoamaan vaatekaappiani järjellä, niin etten ala tunteilemaan. Enää en mieti, että "mitä jos joskus tarvitsen tätä". Luultavasti jos vaate on ollut yli 2 vuotta käyttämättömänä niin en tule sitä tarvitsemaankaan. Perusvaatteita pidän yleensä pidemmänkin ajan, sillä niille on aina käyttöä. Mutta jos nyt puhutaan hieman erikoisemmasta vaatekappaleesta. Jotenkin sen jo tietää, että mitä tarvitsee päivittäisessä elämässä ja mitkä saa suoraan laittaa kierrätykseen. On se tyylikin tässä vuosien varrella muuttunut rennommaksi. Enää en jaksa yrittää olla niin hieno, vaan viihdyn rennoissa vaatteissa missä pidän itse olla. Teiniaikoina se oli vähän sellaista, että minäkin koska muutkin. Nykyään olen havahtunut kulkemaan omia polkujani juuri sellaisena kuin olen. Nykyään olen myös alkanut suosimaan kirpputoreja, josta löytää todella halvallakin kelpo vaatteita. Alusasut ja sukat ostan kyllä uutena, sekä jotkin urheiluvaatteet ja farkut koska en löydä soveltuvia käytettyinä. Farkkuja käytän päivittäin, niin niiden mukavuus on ehdottoman tärkeää. Myös topit ostan suoraan kaupasta, koska eivät ole kovin ison hintaisia sielläkään ja näitä kuluu myös paljon. Suosin myös Huuto.nettiä sekä Facebook kirppisrinkiä. Myyn myös näitä kanavia kautta omat vanhat vaatteeni pois.

•  Olen maailman laiskin ihminen sisustamaan. En ole siis tavallinen nainen ollenkaan, kun ystäviäni katson. Ovat aina haalimassa jotain uutta asuntoonsa, koska tarvitseehan joka huoneeseen olla erikseen pääsiäis- ja jouluverhot. Ja siinä välillä kesäverhot ja talviverhot.. No way. En tiedä kehtaanko edes myöntää, mutta parhaimmillani samat verhot on roikkunut ikkunoissani 5 vuotta. Toki välillä tuuletettiin, mutta muuten. Roikkuisi vieläkin, mutta muuttaessani en jaksanut laittaa verhoja. Verhoja ei nyt siis ole lainkaan. Minua ahdistaa kaikki sisustusroina, ja pyrin pitämään varaston ehdottoman pienenä. Onhan se kiva, että koti on mukavan näköinen, mutta siihen riittää minusta pienempikin. En jaksa siis uusia kodin ilmettä kuukauden välein. Pientä päivitystä sisustukseen saa yllättävän pienelläkin rahasummalla esim. kirpputorien kautta. Suosinkin paljon käytettyä. Nyt kun remonttimme tulee valmiiksi, ajattelin kiertää kirpputoreja ja löytää jotain kivaa meidän sisustukseemme. Toisinaan saatan hakea Ikeasta halvalla jotain pientä.

• Edelliseen lisäten, olen myös maailman huonoin ihminen keräämään asioita, erilaisia kippoja ja kuppeja. Luojan kiitos minun tutut eivät ole lapsena ostellut ties mitä kahvikuppi sarjaa lahjaksi. Toki ne ovat arvossaan kun muuttaa omilleen, mutta mitä ystäviäni olen seuraillut niin se kasa on aivan järjetön jonka ovat vuosien varrella saanut lahjaksi. Mitä yksin asuva nainen esimerkiksi tekee 20 kahvikupilla, tai 10 syvällä lautasella? Itse pyrin pitämään mahdollisimman vähän astiavarastoa (ihan senkin takia, että olemme mieheni kanssa hyvin laiskoja tiskaamaan, jolloin nämä kaikki astiat ovat likaisina altaassa ennen kuin kumpikaan havahtuu tehtävään) tai muitakaan ruuanlaitto välineitä. Emme tarvitse isoa varastoa, ja nämäkin mitä omistamme eivät ole mitään sarjaa vaan valikoima poikkeaa toisistaan paljonkin. Minun elämää se ei haittaa, mutta joidenkin varmasti joilla itsellään on vain tiettyä sarjaa. En ole ikinä ostanut mitään kallista ja arvokasta astiasarjaa.. En edes ymmärrä mikä arvo niillä on, ainakaan omassa elämässäni koska rikon astioitani niin usein.

• En polta tupakkaa. En ole koskaan polttanutkaan, maistanut olen. Aivan järkyttäviä summia ihmisillä menee tupakointiin, mutta silti siihen ei havahduta. Olen ollut aina hyvin tupakkavastainen ihminen, ehkä kun omat vanhempani eivät polta. Se on todella kamalaa touhua, enkä ymmärrä eikö tupakoitsijat havahdu siihen itse. Mitä se aiheuttaa terveydelle ja paljonko siihen menee rahaa? Toki ymmärrän, että sitä ei ole niin helppo lopettaa. Mutta maistaneeni voin myös sanoa, että en ymmärrä miten joku voi jäädä siihen koukkuun? Ei se niin hyvän makuista kyllä ole, että mieli alkaisi tekemään. On muuten jännä, että se raha kuitenkin löytyy aina jostain tupakkaan. Taitaa joku maksiaski olla jo lähemmäs 8€. Olen usein nähnyt ihmisiä, joille todellakin se tupakka menee etusijalle ja ruokaa ostetaan se vähäinen mitä tämän jälkeen pystytään. Se on harmillista, että arvojärjestys elämässä on tämä eikä haluta tehdä työtä oman terveyden eteen.

• Nykyään juon alkoholia todella vähän. Tämä on toinen kuolemansynti, johon on elämäni aikana mennyt aivan tolkuttomasti rahaa - aivan liikaa. Kaduttaa todella paljon, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ajattelen nykyään, että tärkeintä on että olen havahtunut jo tämän ikäisenä enkä sitten 30-vuotiaana. Join 2,5 vuotta elämästä todella paljonkin. Erosin juuri silloisesta poikaystävästä ja menojalka alkoi viemään. Purin pahaa oloa alkoholiin. Saatettiin kavereiden kanssa juoda viikonlopusta sekä perjantai ja lauantai. Voihan siitä sitten jokainen laskea, paljonko tähän hupiin on mennyt rahaa. Kuukaudesta riippuen varmaan 200-400€? Silloin asiaa ei miettinyt, vaan rahaa oli aina oltava kun lähdettiin, koska juominen oli elämän tärkein asia. Nykyään on arvojärjestys aikalailla toinen. Olen niin onnellinen ilman alkoholia, eikä ole ikävä sitä aikaa laisinkaan. Olen saanut niin paljon uutta elämääni ja viihdyn hyvin ihan selvinpäin. On muuten jännä, että en saanut ihmisiltä negatiivista kommenttia eläessäni elämäni kosteinta aikaa - mutta nyt kun olen tehnyt ryhdistäytymisliikkeen niin olen kyllä saanut kuulla tästä todella negatiivisessakin muodossa. Hei haloo ihmiset oikeasti, vihaan tätä Suomen juomakulttuuria. Millä tapaa se juominen on ihannoitavaa, ja millä tavoin se on paha-asia että joku on tullut järkiinsä eikä halua tätä harrastaa? Voisin tehdä joskus erillisen postauksen alkoholiin liittyen. Mutta laskennallisesti säästän noin 200€ kuukaudessa kun en juo. En toki kiellä muita juomasta, minunkin mieheni saa juoda jos haluaa. Hän onneksi on hyvin fiksu käyttäessään alkoholia eikä juo paljon. En ymmärrä ihmisten humalanhakuista juomista, vaikka tätä olen itsekin harrastanut. Mitä järkeä siinä on? Millainen on elämä, jos ainoa odotettava asia on se, että milloin pääsee dokaamaan? (Nyt kun mietin, niin itselläni ei ainakaan mennyt kovin hyvin silloin kun join.. Join pahaa oloani pois, mutta eihän se mitään auttanut.)

• Matkustelen todella vähän. Kotimaassa saatamme käydä kerran pari vuodessa jossain. Yleensä kesäisin tulee tehtyä lomareissu johonkin päin Suomea, ja esimerkiksi viime talvena olimme Lapissa. Mutta tämä olikin sitten ensimmäinen kertani Lapissa.. Mutta en pistäisi pahakseni vaikka ottaisimme siitä tavan. Ulkomailla olen käynyt Kanariansaarilla vuonna 2004 ja Turkissa 2011. Ruotsissa olen käynyt kerran (jossei laivalla pyörähtämistä lasketa) ja Tallinnassa kerran. Aika pientä siis minun matkustaminen. Asiaa ei auta yhtään se, että minulla on järkyttävä lentokammo. En nauti siitä lainkaan, varsinkaan nyt kun olen lukenut kaikista lentokoneen katoamisista yms. Toisaalta koen myös matkustelun hyvin stressaavana, että ennemmin melkein olen kotona ja teen niitä juttuja mistä nautin. Näin saan voimavarani paremmin kasaan kuin seikkailemassa jossain vieraassa maassa. Jep, meitä ihmisiä on joka lähtöön.

• En käy juurikaan ulkona syömässä. Todella harvoin. En suosi roskaruokaa, ja ravintolassakin tulee käytyä vuodessa korkeintaan kerran/pari. Toisaalta tätäkin voisin hyvin harrastaa enemmän, esim. käydä miehen kanssa josain syömässä/kavereiden. Mutta ei vaan tule lähdettyä, joten siinäkin säästää ison summan.

• Harrastukseni ovat melko minimalistisia. Pidän urheilusta, kävelen/juoksen/pyöräilen ja sehän on ilmaista. Kuntosalille minulle on kymppikortti joka kustantaa kuukaudessa noin 20€. Lisäksi käyn hoitamassa tutun hevosta. Joskus nuorempana hevosharrastukseeni meni 300-400€ kuukaudessa, joten tuttua on sekin aika kun harrastuksiin sai paljonkin rahaa hakattua.

• Elektroniikkani on melko kehnoa. En ole niitä ihmisiä, kun puhelin päivitetään heti uuden mallin tullessa ilmoille. Lähinnä yritän elää vanhalla niin kauan kuin mahdollista. Nyt minulla on iPhone 4, joka on toiminut ihan hyvin. Urheillessa kuuntelen sen kanssa musiikkia, joten en voisi kuvitella omistavani isoa puhelinta. Toisaalta olen miettinyt tabletin ostamista, sillä teen yleensä puhelimella paljon netin kautta kaikkea mutta se on hankalaa kun kapistus on niin pieni. Tabletti olisi siis hyvä esim. kouluun sekä silloin, kun ei tietokonetta avaa. Tietokoneena minulla on kolme vuotta vanha HP:n kannettava, josta meni sarana rikki heti kun takuu loppui. Ei HP:tä enää mulle. Tosiaan tätä kantta ei voi laskea alas, koska sarana on tuosta ihan kirjaimellisesti auki. Aion kuitenkin käyttää tätä niin kauan, kuin sen (tai minun :D) henki pihisee. Muuta elektroniikkaa en edes tarvitse.

• Olen vaatimaton ihminen. En kaipaa koko ajan uutta, ja jos ostan uutta sen ei tarvitse olla extralaadukas. Esimerkiksi en ikinä ostaisi uutta autoa joka maksaa järkyttäviä määriä - mutta hinta tippuu heti kun liikkeestä ajaa ulos. Suosin vanhempia ja halvempia, mutta jotka ovat oikeastaan ihan yhtä hyviä. Eikä lainkaan harmita sitten, jos siihen tulee joku lommo tai menee rikki. Tässä siis esimerkki. Olen melko vaatimaton asioiden kanssa, mitä haluan. Huonekalut yms. voin ostaa käytettynä. Tässä on muuten melko iso ristiriita mieheni kanssa, koska hän haluaa ostaa taas uutena eikä tajua säästämisestä mitään.

• Saamme ottaa työpaikaltamme vanhoiksi menneitä ruokia kotiin. Tätä pyrin hyödyntämään mahdollisimman paljon, ja usein onkin jotain syömäkelpoista kotiin vietäväksi. Säästää useita senttejä kuukaudessa. 

• En jaksa oikein käydä ikinä misään, josta tulisi haalittua jotain mukaan. Asun siis pienellä paikkakunnalla, joten aina pitäisi lähteä kaupunkiin jotain melkeinpä ostamaan. Enkä useinkaan jaksa, tämä myös rajoittaa kuluttamiskäyttäytymistä. En myöskään jaksa laittaa paljon esim. pihaamme. Istutuksiin ja kukkasiin menee järjettömän paljon rahaa ihmisillä kesän aikana. Toki ne ovat kivoja, mutta sitten taas.. Olen niin pessimisti, etten saisi pidettyä niitä hengissä. 

• Säästän myös ison rahan kuukaudessa siinä, että olen löytänyt ihanan miehen joka ei pyydä minulta opintojen aikana isoa vuokraa asuessani hänen luona. Toki kuluja maksan, mutta vuokraa en. Tästä on ihmiset hieman montaa mieltä. Itse olen ehkä hieman ristiriitaisissa tunnelmissa, jos maksaisin hänelle puolet vuokrana niin miksi en samantien ostaisi puolia koko talosta? Mutta voi olla, että oma näkökulmani on jotenkin kiero tässä asissa. Olen aina ollut vuokralla asumista vastaan, oli se sitten mieheni tai joku muu. Tästäkin voisin luoda oman postauksen aikanaan.

Mutta tässä kaikki mitkä tulivat tällä hetkellä mieleen. Pahoitteluni kun joistakin osioista tuli pitkiä, mutta runosuoni alkoi kukkia. :) Ajattelin seuraavaksi tehdä postauksen siitä, että mihin sitten taas rahani menevät nykyään.

 Hauskaa keskiviikkoa!

Säästötavoite loppuvuodelle

Olen ollut kovin laiska yleensä tekemään minkäänlaisia laskelmia tai budjetteja elämäni suhteen. Oikeastaan olen alkanut pyörittelemään erilaisia numeroita vasta ihan lähiaikoina. Uskon, että jokaisen olisi hyvä luoda tavoite säästösuunnitelmilleen. Tavoitteiden ei tarvitse olla isoja tai säästettävien summien suuria, vaan itse idea on tärkein. Säästämisen aloittaminen on helpompaa kun on realistinen tavoite, jonka voi saavuttaa. Olen usein itse ollut 'kaikki nyt heti tänne' -ihminen, mutta säästämisen/sijoittamisen kanssa tämä ei toimi. Olen opetellut pitkäjänteisyyttä jotta pääsisin eroon tavasta, mutta edelleen se toisinaan tuottaa ongelmia. Olen kuitenkin huoomannut, että kun itselleen on asettanut tavoitteen jolle tulee pyrkiä, on säästämisen seuraaminen ja toteuttaminen paljon helpompaa. Säästötavoitetta ei siis tosiaan tule asettaa liian korkealle, ettei vedä itseään ihan loppuun ja saa säästösuunnitelmilleen vain ahdistuksen aikaiseksi.  Liian ankara itselleen ei saa siis olla, vaan säästämisen pitäisi olla sellaisissa sfääreissä että se on kivaa ja mahdollista ilman mitään nälkäkuolemaa. Kuoleman vakavaa touhua tästä ei kannata tehdä, koska sen voi toteuttaa mukavastikin.  Toki tilanne on aina erilainen ihmisestä, taloudellisesta tilanteesta ja tavoitteista riippuen. Jokaisen tulee vaan löytää ne itselle sopivimmat tavat ja summat jotka sopivat omaan talouteen.

Itselläni tosiaan alkaa uusi koulu elokuun lopulla. Tulen olemaan taloudellisesti aivan erilaisessa tilanteessa kuin viime vuodet. Aion keskittyä koulun käymiseen 100% ja jättää työt vähemmälle, koska aikaisemmin koulun käyntini on kärsinyt siitä, että tein hullun tavalla töitä ansaitakseni rahaa. No virheistään oppii ja jälkiviisaus on se paras viisaus. Toki koulun ohella minun on pakko tehdä ilta- ja viikonloppuvuoroja mutta noin 2-3 vuoroa viikossa riittää. Myös kiireellisimmät päivät/viikot aion pyytää vapaaksi. Olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että työnantajani on hyvin joustava ka työaikoja saa sovittua tilanteen mukaan.

Minun tosiaan tulee budjetoida elämäni uudelleen ja laskea mitä elämiseen menee rahaa kuukaudessa opintojen aikana. Tätä on kovin vaikea hahmottaa kun ei ole tietoa esimerkiksi ensi kesän kesätöistä, että pääseekö minnekään. Aion tehdä kuitenkin aiheesta heinä- tai elokuun aikana oman postauksen. Laskeskelin alustavasti, että noin 800€/kk tulisi riittämään.

Loppuvuoden säästötavoitteeni ei ole iso. Luultavasti myös lainat tulevat tästä eteenpäin lyhenemään vähemmän sillä aion pienentää laumaeläin opintojen ajaksi. Minulla on myös Kelalle vielä 4 erää maksettavana takaisin. Yhden erän suuruus on 330€, joten 1320€ olisi minun laskujeni mukaan varattava tähän. Rästit ovat kasautuneet siitä, että tienasin liikaa nostaessani opintotukea. Tässä siis näette millainen sählääjä olen aikoinaan ollut (vieläkin välillä) sillä
tämä moka johtui siitä, että
taloushallinnon opiskelija ei muistanut laskea kaikkia tulojaan + lomarahojaan tulorajaa vahtiessa.
Go girl!

Syksyllä tuleva palkka menee oikeastaan kokonaan elämiseen, joten säästötavoitteeni loppu vuodelle on niinkin huimat kuin 20€/kk. Tulen kertomaan kuukausittain miten säästösuunnitelmilleni kävi. Olen tosiaan niin uudessa tilanteessa vielä, että en oikeastaan osaa sanoa saanko säästöön edes tuota, vai joudunko nostamaan säästötilillä rahaa kuluja varten? Työni muuttuu osa-aikaiseksi koulun alkaessa, joten ansiotulot vaihtelevat kuukausittain. Tähän mennessä olen yleensä säästänyt joitakin satoja euroja riippuen kuukaudesta. Tämä loppu vuosi tulee rahallisesti olemaan todella tiukka. Ensi vuoden puolella säästötavoitteeni nousee varmaan noin 100€/kk jos kaikki menevät hyvin.

Tervetuloa!

Sydämellisesti tervetuloa mukaan lukemaan Sonjan säästöpossu sairastui ähkyyn -blogia. 

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt jonkinlaisen blogin perustamista, mutta en ole oikein tarkalleen tiennyt minkälaisen haluan perustaa. Mielessä on käynyt ihan perus mielipide blogi, mutta sitten havahduin säästö- ja sijoittamisblogin perustamisen mielenkiintoisuuteen. Miksi en jakaisi myös muille ajatuksia, joita täällä pienessä päässäni pyörii liittyen rahaan, sijoittamiseen, säästämiseen ja muutenkin talouteen? Ajatus lähti liikkeelle siitä, kun viime yönä selailin erilaisia säästö- ja sijoitusblogeja, ja harmittelin kuinka vähän "tavallisilla" ihmisillä on blogeja näihin aiheisiin liittyen. Silti tämä on aihe, joka puhuttaa ja mietityttää jokaista. Huomasin, että itselleni on suunnattoman raskasta lukea ammattilaisten kirjoittamia blogeja sijoittamisesta. Sanasto on liian raskasta, ja vaikka postauksia lukisinkin niin niistä 70% on minulle utopiaa. Itseäni ei tällä hetkellä kiinnosta warrantit tai ROE:t. Toki nekin olisi hyvä oppia, jotta tajuaa enemmän esimerkiksi osakesijoittamisesta. Lähtökohtani blogille on kuitenkin amatöörimäinen kirjoittajan ote sekä maanläheinen lähetysmistapa. Olen siis melko matalapalkkainen nuori nainen, joka yrittää lähestyä säästämistä ja sijoittamista "tavallisen" ihmisen näkökulmasta. Tavoitteeni eivät ole kovin suuret vaan yritän edetä pienin askelin. Melkein jokaisella ihmisellä on mahdollisuus edes pieneen kuukausi säästämiseen, ja haluaisin jakaa teille ideoita sekä kulkea tätä matkaa teidän kanssanne. Toki en pistä pahakseni, vaikka joskus saavuttaisin sijoituksillani taloudellisen riippumattomuuden, mutta siihen on huiman pitkä matka. Haluan kuitenkin painottaa sitä, että en pysty sijoittamaan 1000 euroja kuukaudessa tai en tienaa 50 000€ vuodessa. On siis äärettömän pieniä summia mitä pyörittelen blogissani ja jonka avulla yritän lähteä tätä pyörää pyörittämään. Mutta pienistä pisaroista muodostuu lopulta järvi, edes pieni sellainen. Blogissa varmasti törmäätte myös ihan tavallisiin asioihin liittyen elämiseen ja sitä kautta heijastaen taloudellisiin asioihin. Rahahan nykyään vaikuttaa kaikkeen.

 KIRJOITTAJAN ESITTELY:

•  Olen 22-vuotias nainen. Asun mieheni kanssa maalla pienessä omakotitalossa.

• Olen hyvin maanläheinen ja rakastan metsässä samoilua sekä eläimiä. Taloudessamme asuu koira sekä kaksi kissaa. Harrastan lenkkeilyä, kuntosalia, uimista sekä ratsastusta.

•  Olen innostunut asuntosijoittamisesta. Tähän ratkaisuun olen päätynyt kun laitoin oman asuntoni vuokralle muuttaessani miehen luo. Myöhemmin ostin pilkkahintaan toisen sijoitusasunnon samalta paikkakunnalta.

•  Olen valmistunut asiakaspalvelun ja myynnin merkonomiksi ja työskennellyt monta vuotta kaupan alalla. Myöhemmin valmistuin vielä talous- ja toimistopalveluiden merkonomiksi, josta heräsi kiinnostus talousasioihin.

•  Aloitan koulun nyt syksyllä 2015 ammattikorkeakoulussa insinöörilinjalla. Asia on siis vielä melko uusi, enkä tiedä lainkaan kuinka talouden ja budjetin käy opintojen aikana.

•  En juo alkoholia juurikaan tai polta tupakkaa. Olen aikanaan juonut monia euroja alas kurkusta, ja jotenkin siihen sitten havahtui jossakin vaiheessa että nyt loppui. Vaikka harmittaa nämä juodut eurot, olen onnellinen että päätöksen tein kuitenkin näinkin nuorena.

•  Olen ihan tyytyväinen elämääni nyt. En ole ikinä odottanut paljoa tai vaatinut suuria, vaan olen aika jalat maassa kulkeva persoona. 

•  Suurin haaveeni liittyen talouteen on saada opiskelut kunnialla päätökseen ja sen jälkeen oman alan töitä. Toivon myös, että saisin lainat maksettua mahdollisimman pian pois ja näin ollen voisin tehdä lisäsiirtoja rahaan liittyen.

•  Suurin haaveeni elämään liittyen on elää terve ja onnellinen elämä läheisteni seurassa. Toivon, että mieheni jaksaa katsoa minua hautaan asti ja saamme pari/kolme ihanaa lasta. Suuri haaveeni on myös ostaa pieni maatila, jonne saisin hommattua pari omaa hevosta. Se olisi sitä elämää. Toivon myös, että en sairastu vaan saisin elää terveenä. Tätä toivon myös läheisille. Toivon myös, että löydän hienoja ystäviä elämääni tulevaisuudessa.

Kai tässä oli tärkeimmät asiat. Jos tänne blogiini eksyy jossakin vaiheessa lukijoita, toivon teiltä kommentteja, kysymyksiä ja ideoita kommenttiboksiin. Pidetäänhän sisältö asiallisena. Haluan myös kuulla teidän taloudellisista säästötavoistanne ja elämästä muutenkin.

Hyvää kesän jatkoa, vaikka ilma ei olekaan ainakaan täällä päin Suomea suosinut.